Kuolinsyytä ei tiedetä, oli vain lopettanut syömisen ja samana iltana menehtynyt. Koskapa Rumpalia ehdin hoitaa yli kolme vuotta, haluan hieman kertoa millainen pupunen tyttö oli.
Rumpalin ja Sykerön tullessa meille, ne olivat niin pikkuisia, että olisivat mahtuneet lenkkariin. Kummankin piti olla tyttöjä, mutta myöhemmin meille selvisi, että Sykerö onkin poika. Sykerö leikattiin, jottei syntyisi paljon pikku Rumpaleita ja Sykkejä.
Rumpali ei ikinä oikein hyväksynyt tätä leikkauspäätöstä. Se yritti kanimaisesti saattaa itse poikasia alulle.
Rumpali oli muutenkin tiukka emäntä luonteeltaan. Pariin otteeseen löysimme Sykeröstä karvattomia kohtia. Ilmeisesti rouva oli antanut kyytiä. Koskaan ei kuitenkaan tosissaan vahingoittanut kaveriaan, eikä ihmisiäkään koskaan purrut. Kynsien leikkausta inhosi, samoin takapuolen pesemistä.
Rumpali myös lunasti nimensä aivan täysin. Tykkäsi komentaa ihmisiä, koiria ja Sykeröä paukauttamalla takajalallaan.
Rouva aiheutti meille myös monesti huolta karattuaan ulkohäkistään. Sykerö jäi omaan pihapiiriin hengailemaan, mutta vaikka Rumpalikin tuli takaisin lähistölle, oli se todistetusti nähty toisessa päässä kotitietämme, eli kaukana.
Rumpali oli myös erittäin siisti tapaus. Vaikka Sykerö paremmin oppi hiekkalaatikkoon asioimisen, Rumpali piti huolta siitä, että purut ovat prikulleen oikein häkissä ja kaivamiskuopan mullat levitelty pois kuopan suuaukolta.
Rumpali oli aika tukevan näköinen tyttö, lähinnä siksi, koska sille kehittyi leuan alle "heltta". Ajattelimme tästä, että Rumpali olisi ollut enemmän kuin valmis jatkamaan sukuaan, mutta sitä sille ei koskaan sallittu.
Rumpalin herkkua olivat kesäisin mustikat varpuineen. Myös keitetyt perunat olivat rouvan mieleen.
Rumpali (kevät 2005-10.1.2010) kuvassa oikealla.Sanat eivät riitä kuvamaan, mutta yritetään:
Kun uuden vuoden hiutaleet
olivat vasta laskeutuneet
Luotamme lähdit
liian varhain ja salaa
Pehmoisuutesi
sai pehmeän peiton
Unohda en koskaan
Mielissämme säilyt
yli ikuisuuden
olivat vasta laskeutuneet
Luotamme lähdit
liian varhain ja salaa
Pehmoisuutesi
sai pehmeän peiton
Unohda en koskaan
Mielissämme säilyt
yli ikuisuuden
2 kommenttia:
Kyllä se koskettaa, kun vanha hoidokki lähtee. Mun Sepi-kani on 8,5-vuotias ja toivottavasti vielä vuosi-pari edessä, kanienhan pitäis helposti elää sellaset 8-10 vuotta (ehkä jättirotuja lukuunottamatta). Onko Sykerö saanut nimensä siitä Tohtori Sykerö-piirretystä? Se tuli siitä nimestä ensimmäisenä mieleen. :) Naaraskaneille tulee helposti kaulapussi varsinkin jos saavat rasvaista/liikaa ruokaa, meidänkin vanhalla kanilla oli, ei tosin lähellekään noin suuri kuin Rumpalilla. :) Tai ainakin tuossa kuvassa Rumpalin rasvapussi näyttää valtavalta, mutta näkyykö siinä vaan sellaisesta kulmasta?
Jep, Tohtori Sykeröstä on nimensä saanut :) Rumpalilla oli kyllä aika iso kaulapussi, mutta tuo kuva korostaa sitä kylläkin. :D Ruokkiminen oli kyllä aina vähän hankalaa, kun Sykerö on aina ollut laiha poika ja syö vain "henkensä pitimiksi" ja toinen veti/yritti vetää sapuskaa senkin edestä. Toivottavasti Sepi voi hyvin, pupuset on mukavia kavereita. :)
Lähetä kommentti