Ulkoiltiin eilen ihan urakalla Saivan kanssa. Käytiin herran kera postista hakemassa hieman myöhäinen joululahja (minulle, voisinpa vaikka tottua lahjoihin joka kuussa..). Sieltä sitten kippailtiin lähimpään koirapuistoon katsomaan josko siellä oisi kavereita, kun Myssla ei tässä eräs päivä oikein jaksanut Saivasta innostua valeraskautensa takia. Ja olihan siellä pari koiruutta.
Toisen, neljän kuukauden ikäisen, kanssa meni ihan hyvin yksiin. Sillä vaan ilmeisesti otti vähän itsetunnon päälle, kun Saiva oli nopeampi juoksemaan, mutta muuten ihan mukava pikku kaveri. Toinen, ukko terrieri, oli vähän turhan innokas hormonipesäke. Kovasti takapuolta nuuski, mutta Saiva napsautti ahterinsa hankeen aina kun toinen kävi turhan innokkaaksi. Hyvä tyttö. Toinen lappalainen sinne myös ilmestyi, mutta se oli ilmeisesti Saivankin mielestä vähän rasittava. Haukkui melkein taukoamatta, eikä meidän tyttö tietenkään voinut huonommaksi siinä touhussa jäädä. Eli haukkukisat pystyyn, aijai. Saiva sitten rauhoittui ja pari mutkaa juostuaan tuli meidän luokse ja lähdettiin kotia kohti. Ei edes tarvinnut hihnasta nykiä, vaikka yleensä ei lähtisi kulumallakaan pois. Pari tuntia yhteensä ulkona vierähtikin ja hyvin nukutti!
Yksinoloista kirjoittelen pikapuoliin, kunhan saadaan homma vielä edes vähän edistymään.
1 kommentti:
Hieno on otsikko sulla! Pitää kattella josko mekin päästäisiin koirapuistoon lähiaikoina.
Lähetä kommentti