torstai 28. maaliskuuta 2013

Kevään haistelua mökillä

Ollaan käyty melkein joka päivä tällä viikolla lämmittämässä mökkiä, josko siellä tarkenisi kohta yönkin viettää. Koko koiralauma on otettu mukaan ja käyty lenkillä. Lenkin jälkeen Nitakin on saanut hetken humputella pihassa valvovan silmän alla, mutta vain hetken. Tylsistyttyään se lähtee nimittäin omille retkilleen ja vie Saivan mennessään.

Minnikin on kovasti ulkoillut. Mitä lämpimämpi päivä, niin sen pitempään tarkenee. Melkoista vauhtia se jo pinkookin, kesällä porukat ovat hätää kärsimässä.







Lällislää. Akkapa luuli, että karkasin, mutta miehän olin vain kaivamassa papanoita hangen alta!





Pilvikin halusi umpihankeilla miun jalanjäljissä.



Saiva haluaa muistuttaa, että pienemmistä pitää aina pitää huolta!

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Loikkia Loitimolla

Oltiin mummolassa viiden päivän verran. Päiväsaikaan käytiin aina järvellä lenkkeilemässä ja yhdelle reissulle tarttui kamerakin mukaan.

Loitimon valtiatar.

Ja pienemmät.


Pilvi innostui välillä touhuamaan Saivan kanssa. Leikkiä ei voinut, mutta yhdessä saattoi kuljeskella.



Tulikohan Pilvellä kuuma?

Humpsahdus.

Minnikin kulki topakasti mukana, oli ihanaa kun aurinko lämmitti.
Meen tänne tutkimaan.

Pirhana.

Pilven kanssa peräkanaa.

Kukkuu.

Katajainen kansa..

.. jonka itsesäälin määrää..

Saikkonen oli iloinen ja vauhdikas itsensä.












 


Pikkukoiran yliajo.

Ja pikkukoiran kosto. Huomaa Minni, joka ottaa oppia vieressä.


Mummolassa oli Saikkosen makuun turhan lämmintä, kuten monesti vanhojen ihmisten taloissa on, joten se viihtyi pitkiä aikoja takapihalla ohikulkijoita kyyläten ja torkkuen. Paparazzikuva ikkunan läpi.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Poroloita!

Viikko sitten, eli 16.3., Saiva pääsi toiseen kertaan paimentamaan poroja Ranualle. Matkaseurana oli jälleen Keira-porokoira ja Zelda-vinttari, mutta perillä oli sitten useampi kaveri: Musto ja Vanni (jee, oli ihana nähdä pitkästä aikaa!), Onni, Touko ja Peto.

Pitemmittä puheitta tässäpä linkki Emman kuvaamaan videoon. Pätkä on kuvattu ekaan luoksetuloon asti, tuosta kontaktinpito parani ja homma oli rauhallisempaa kuin ekalla kerralla. Etäisyys poroihin oli myös parempi. Paljon on opittavaa, mutta olin silti ylpeä pikkumustasta. Ensi talvena olisi tarkoitus käydä eri paikassa harjoittelemassa hallintaa ja yhteistyötä sekä laumanlukua isommalla poroluvulla. Mutta vuoteen mahtuu monta muuttujaa, joista vähäisin ei ole Saivan terveystilanne, joten katsotaan sitä sitten loppusyksystä. Jos suunnitelmat toteutuu niin olisihan tuo kiva päästä testiin asti.

Tässäpä Mariellan ottamia kuvia.