sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kevään erkkari

Saiva kävi tuossa Siilinjärven puolella kevään erikoisnäyttelyssä. Ekaa - ja todennäköisesti myös viimeistä - kertaa veteraanikehässä. Minun rakas mummeli. Tuomari vaihtui, mutta ei peruttu menoa. Tuomarina siis Hannele Jokisilta ja näin hän saneli:

"Erinomainen tyyppi. Aavistuksen pitkä kuono. Hyvä eturinta ja sopivat etukulmaukset. Kokoon sopiva luusto. Vankka runko. Hieman avoimet takakulmaukset. Erinomainen turkin laatu. Hyvä luonne. Hyvät sivuliikkeet, aavistuksen kapea takaa."

Ja tuloksena siis VET ERI. Olen tyytyväinen erityisesti käyttäytymiseen - ja siihen, että tästä Sannan ottamasta kuvasta huomasin, että Saiva oli ihan oikeasti jumissa (selkälinja). Fyssarihan homman sitten korjasikin piakkoin tästä.


lauantai 17. maaliskuuta 2018

Akkalauman riehut

Käytiin tänään moikkaamassa Sannan laumaa, eli Oilia, Raijaa ja Lempi Hilpantytärtä. Lempi täytti torstaina 10 viikkoa, eikä olla sitä nähty sitten sen kun kävin Hilpan hakemassa kotiin kolmisen viikkoa sitten. Hilpa halusi tarkistaa muutamaankin otteeseen, että takamus on lapsukaisella siisti, mutta muuten olisi halunnut pistää kunnon painit käyntiin. Otteet olivat paikoitellen vielä turhan rajut pikkuiselle, mutta ootellaanhan muutama kuukausi, niin sitten pääsee äiti ja tyär leikkimään kunnolla! Saivakin antoi hyväksyntänsä piskuiselle, vaikkei se ihan noin pienten pentujen suurin fani olekaan. Raija taisi olla tyytyväinen, kun näki taas Hilpaa. Kaksikko onkin aina ollut hyviä kavereita ja varmasti lähentyivät vielä lisää sinä aikana, minkä Hilpa Sannan luona vietti.




Oili

"Psst, Raija, mikä toi?"
Oili paheksuu riehujia





Oili ja Lempi


Hirvee kiire
Tälläkin on hirvee kiire





En. Kestä. Tätä. Kuvaa.







Raija



Pentua ei vahingoitettu kuvauksissa.

Reipas penne, mutta välillä piti miettiä isojen touhuja

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Mammalomalaisen paluu ja Vertti & Ruska

Sain Hilpa-maman kotiin 25.2., kun pennut lähtivät omiin koteihinsa. Kirjoittelen penskoista lisää myöhemmin, kun päivitykset niistäkin on nyt jäänyt kiireiltä tekemättä.

Olihan tuo mama jollain tapaa tyytyväinenkin, kun kutsuin sen luokseni Sannan luota lähtiessä. Taisi jo riittää pentujen kaitsenta, vaikka H urakasta varsin mainioin arvosanain selvisi! Ja sen kummemmitta selkkauksitta solahti takaisin kotilaumaan. Suurin vaiva oli ensimmäisen illan ja yön valtavat kakkamäärät! Yölläkin herätti kakkahätään, eikä ollut edes ripuli. Kyllähän Hilpa putsasi pentujen kakkoja kohtuuttoman tunnollisesti ihan viimeiseen päivään asti, joten liekö ollut joku elimistön tyhjennys hällä sitten. Suhteellisen hassun näköinen olento Hipsu on, kun on niin uutterasti vauvojaan hoitanut ja syöttänyt ja sitä myötä kutistunut, maitokin hävisi takatisseistä vasta nyt kuluneen viikonlopun aikana. Hieman herkillä neiti Haukkuherkkä on nyt maisemanvaihdoksen myötä ollut myös, kovin herkästi kajauttaa ilmoituksen vastaantulevista koirista. Mutta oikea-aikainen palkkaus on toiminut siihen vaivaan ennenkin.

Viikonloppuna käytiin koko porukalla Kainuussa vanhempien luona, jäällä hipsuttelemassa ja muuten vain oleskelemassa. Tänään nautittiin allekirjoittaneen lomapäivän ensiluokkaisesta säästä pörröseurassa, elikkä mukana rallattelemassa olivat Vertti ja Ruska.


Suu täyteen karvaa
Emmää ala sun leikkiinkutsua
Alatpas!
Sitten tulikin mummulla kiire, kun junnu oli kankussa kiinni!

Veve kyselee mihkä kaverit jäi
Mummulla omia hommia. Tärkeitä hommia.







Hurjaa on likkojen paini, mutta kaikki on leikkiä





Junnu kenttään!
Antaudun!
Koko poppoo, Saiva 8,5 v., Vertti 2v. 4kk, Ruska 1v. ja Hilpa 4v. 10kk.