Piipahdettiin tänään Kärkkäisellä ja muiden ostosten ohessa ostin Saivalle uuden ruoka- ja vesikuppialustan (tuo entinen on niin liukas) ja kasan herkkuja. Vaikka olisi vaikka mitä muutakin kirjoitettavaa, niin ajattelinpa nyt kuitenkin näin illan ratoksi kertoilla mitä herkkuja tuolle pallerolle syötän ja mihin tarkoitukseen.
Temppuherkkuina toimii joko jotkut pikku namit, mitä sattuu purkin pohjalla olemaan tai mitä sattuu jääkaapista löytymään, esim. nakit. Näitä siis käytän kun opetellaan temppuja ja muita juttuja täällä sisällä. (Istu, maahan, tassu jne.)
Ulkona koirien ohituksissa käytetään herkkuliuskoja, eli Best Friendin Go! -härkä- ja kanaliuskoja. Lumeksen blogista sain vinkin tähän. Tosi kätsyjä näissä ohituksissa.
Nyt ostin Kärkkäiseltä kuivattuja kanaliuskoja (100% kanaa) luoksetuloihin ulkoillessa. Ajattelin huomenna heti ottaa käyttöön kun mennään Mysslan kanssa metsään juoksemaan. Mysslan blogista sain vinkin tähän. Jospa nämä olisi sellaisia herkkuja, että Saivakaan ei voi vastustaa.
Ydinluuta/savustettua luuta on tuolla "varastossa" yksinoloja varten. Ne on sellaisia herkkuja, että ei jatkuvasti niitä saakaan. Silloin tällöin myös iltaisin saa nakerrella tällaista herkkuluuta, mutta lähinnä yksinoloja varten. On jotain räpeltämistä. Luin vastikään myös hyvän(?) vinkin, että savustetun luun sisälle laittaa jotain maksapasteijaa/vastaavaa. Sitten ennen yksinjättöä tepastellaan ympäriinsä "syöden" tätä herkkujen herkkua ja jättää tämän aarteen sitten muka vahingossa nojatuoliin koiran ulottuville. Sitten poistutaan paikalta oven taakse ja kun kaveri onessaan vetelee tätä herkkua, tullaan takaisin sisälle. Tämän pitäisi pitää koira pois pahanteosta, joten eiköhän kokeilla siis, vaikka heti huomenna. Alkuperäisessä vinkissä herkku piti jättää pöydälle(!), mutta koska en halua missään nimessä, että koira vähänkään oppii pöydältä mitään ottamaan, niin saa nojatuoli välttää. Kertokaa ihmeessä, jos tämä vinkki ei ole hyvä idea.
Iltaisin, jos emäntä sille päälle sattuu, on lähinnä syöty possunkorvia tai -saparoita ynnä muita spesiaaliherkkuja. Kyllä on Saivalla koiranpäivät, vaan eipähän tuo lihavakaan ole.
Edit: Nahkaluita on tosiaan myös tarjolla, melkeinpä aina.
3 kommenttia:
Onneksi olkoon, meillä ei possu mene alas kuin korkeintaan ruuan seassa. Myssla ei koske korviin, saparoihin, kärsään, ei mihinkään.
Kiva, jos herkkuliuskavinkistä oli hyötyä, ne on kyllä tosi käteviä. :) Koulutusnameiksi hyviä (ja ehkä nakkeja terveellisempi koiralle, siksi itsekin vaihdoin niistä pois) on koiranmakkara. Hau hau kanariisi makkara on ainakin sopivan kiinteää pilkottavaksi ja pikkupaloina tarjottavaksi. Paloittelen sen siivuihin, jotka pakastan ja sitten otan tarpeen mukaan pakastimesta siivun pari ja pilkon ne palasiksi.
Tuon luujutun yksinoloon muistelisin joskus kuulleeni, siinä varmaan kannattaa tosiaan varoa sitä, ettei koira opi sitä myötä varastelemaan muutakin. Tosin jos ei ole tapana jättää mitään syötävää koiran ulottuville, niin silloin riski on pienempi. Itse vaan haluan, että voin jättää "mitä vaan minne vaan" luottaen siihen, ettei koirat koske (on unohtunut joskus roskiskin auki kananluineen kaikkineen eikä Allu ollut koskenutkaan yksinollessa). Ja sellainen tuli yksinoloharjoituksista mieleen, että jos ajat yksin on ihan lyhyitä, niin kantsii harjoitella vaikka muutaman kerran päivässä, ellette jo teekin niin. :)
No juu, nuo nakit ja makkarat ovatkin oikeastaan harvinaisempaa herkkua, niitä kun harvemmin meidänkään jääkaapista löytyy. :)Useammin käytän ylijääneitä vauvanappuloita, mutta tarkoitus on ollut jo pidemmän aikaa kokeilla tuota koiranmakkara juttua, kiitos merkkivinkistä!
Tänään kokeilin jättää luun tuolille, mutta ajattelinpa sitten, että jos jättäisi vaan lattialle, eiköhän se maistu ihan tarpeeksi hyvin silleenkin. :) Ja nyt on tosiaan treenattu lyhyttä aikaa yksinoloissa, mutta monta kertaa päivässä.
Lähetä kommentti