tiistai 28. lokakuuta 2014

Pitkästä aikaa hakuilemassa

Niin, hakumetsään suuntasimme tiemme pitkän tauon jälkeen. Milloin oon ollu kipeä, millon treenit on olleet huonoon saumaan, etten vain ole yksinkertaisesti päässyt, mutta nyt päästiin! Tauon takia otettiin Hilpalle helpot treenit kolmelle maalimiehelle, maasto oli haastavan mäkinen ja siksi syvyyttä ei ollut kuin 20-30 metriä. Ekan menoa sai katsella, siirryttiin sitten hieman eri paikkaan lähettämistä varten ja koira löysi ukon helposti. Toinen maalimies haamuili, tämäkin löytyi helposti, mutta kolmas piti löytää ilman apuja. Hips juoksi muutaman metrin täysiä, pysähtyi, mietti, vilkaisi minua (en reagoinut), nuuskaisi syvään, sai hajun ja pinkaisi ukolle. Hassu ja taitava pieni otus. Nyt kun tietäisin miten lähteä tästä jatkamaan, ehkä saan jonkin ahaa-elämyksen.

Treenien jälkeen käytiin lenkillä treenipoppoon kanssa kokoonpanolla 2 x kultsu-uros, 2 x kultsunarttu ja 1 x pk collieuros. Plus minulta Hilpa ja Saiva-raukankin olin ottanut autoon odottelemaan treenien jälkeistä lenkkiä. Ja Piippa sai myös työvarusteet. Se hieman taas mielensä pahoitti, kuten aina jos sille pukee jotain muuta kuin pannan. Tarttee hieman tuunailla liivejä, on meinaan hippusen isot piskuiselle lapinkoiraneidille.


sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Vieraita ja kotipaikalla

Viime viikonloppu vierähti melko vauhdikkaasti. Saatiin nimittäin Reetu the Porokoira kylään perjantai-iltana! Käytiin riekuttamassa hullut koirapuistossa, että malttoivat sitten asettua nukkumaan. Lauantaiaamuna lähdettiin sitten pakkaslenkille (ja etsiskelemään siinä sivussa pari päivää takaperin kadonnutta Saivan heijastinliiviä, ei löytynyt). Pokkariräpsyjä koko postaus täynnä!



Vakavana, järkijättönä ja nöyränä
Vieraat lähtivät puolenpäivän jälkeen ja mekin suunnattiin sitten samantien kotikunnaille vaihtamaan talvirenkaita autoon. Niin no, isäpuoli ne renkaat laittoi, itsehän vain rentouduin ja kävin koirien kanssa sunnuntaiaamuna pitkän lenkin lumisateessa.


"Nyt justiinsa pois sieltä!"
Mutku tää kantaa jo..



lauantai 25. lokakuuta 2014

Kyläluutia

Erkkarin yhteydessä tietenkin kyläiltiin. Ei kait me erkkarissa ois käytykään ellei ois saanu sovitettua kyläreissua samaan saumaan, höpsistä! Talvikylässähän me taas olimma, Hilpan äiskän ja kasvattajatätin luona. Perjantai-lauantai välinen yö oltiin laavulla yötä, mukana miun likat ja Emmalta Vanni. Koko kolmikko sai olla vapaana illan ja aamun, yön olivat laavussa kiinni. Saiva nukkui miun polvitaipeissa ja Hilpa toimi karvalakkina. Lauantaina hengailtiin sitten Emman tykönä ennen sunnuntain näytelmöintiä ja kotiinpaluuta.

Ne kyläluudat
Vanni harjottelee
Musto-setä


Nuorisojaosto


Äiti
Ja äitin tyär. Ei oo samasta puusta veistetty, eihän?

Minen sulle malliksi ala, pthyi
SaiSai haistelee syksyn tuulia ♥

torstai 23. lokakuuta 2014

Saikkonen erkkarissa

Saikkuli kävi missikisoissa yli kolmen vuoden tauon jälkeen, hupsista! Kylläpä tuon avo-luokan jouti välillä korkkaamaan, josko sitten vetskuna seuraavan kerran? Tulokseksi napsahti H niin kuin hyvä (eli Hieno tai Häikäisevä). Saiva-raasu esiintyi niin reippaasti siihen asti, kunnes tuppisuinen miestuomari saapui takavasemmalta mittakepin kanssa ja kirskautti sitä kovaäänisesti koiran vieressä. Tilanne oli Saikkoselle liikaa, se kun niin kovin herkästi ottaa tietynlaiset ihmisten eleet "uhkaavina", varsinkin isojen miesten. Saatiin nähdä sellainen luonnetestireaktio -> poispoispois. Eipä ollu yhteistyöhaluinen enää paineistunut pikkumusta, harmi juttu. Ihmistä vastaan se ei koskaan nousisi, se vain haluaa pois tilanteesta, mikä näkyy ekan liikekuvan hännän asennosta varsin hyvin.

Sakari Poti oli siis tuomarina ja tällaista luki paperissa:
"Musta. Keskikok. hieman pienempi. Kevyttyyppinen. Mittasuhteiltaan oikea. Tiivis runko. Raajaluusto saisi olla vahvempaa. Hyvät kulmaukset. Turkki ei parhaimmillaan. Liikkeessä pysty häntä. Kevyt liike. Norm. luonne, vaatii kehätottumusta."

Olisiko mennyt viikko tuosta, kun kävin likkojen kanssa näyttelyharkoissa ja kaveri kyhäsi eräänlaisen mittakepin. Saiva ei siitä ollut moksiskaan, mikä vahvisti käsitystäni siitä, että se vain pääsi säikähtämään yllättävää tilannetta. Pari kuvaa vielä erkkarista, ekan on ottanut Paula M. ja muut Elina S. Kiitos kuvalainasta!





lauantai 11. lokakuuta 2014

Mökkikauden päätös

Mökilläkin ehdittiin piipahtamaan tuossa joku viikonloppu, mukana menossa myös veljeni poppoo. Vallitsi kaunis syksyinen ilma ja iltaa istuttiin takkatulen ääressä. Parhautta.



Kovassa tuulessa kuvaaminen on sattuman kauppaa
Hilpaa jo vähän hirvitti kylmä vesi
Sania ei!




Koko koirapoppoo kerrankin samassa kuvassa







perjantai 10. lokakuuta 2014

Von Wrightin jalanjäljissä

Joskus on ihan mukavaa yhdistää kaksi itselle rakasta asiaa: luonto ja kulttuuri. Haminanlahden von Wrightin kulttuuripolku tarjosi tähän mahdollisuuden. Kävin koirien kanssa taiteilijaveljesten kotimaisemissa jo jokunen viikko sitten, nyt ruska on edennyt jo pidemmälle ja lehdet tippuvat hyvää vauhtia puista. Polku oli hyvin merkitty ja polun varrelle oli hauskasti ripoteltu kylttejä, joissa oli kuvia veljesten maalauksista kyseisiltä paikoilta. Sai verrata, miten maisemat ovatkaan muuttuneet. Toisinaan on hieman harmillistakin, ettei puita kaadeta harkitusti, sillä nytkin monet hienot paikat olivat kasvaneet melkein umpeen.

Haminanlahden Hovi, aikoinaan von Wrightin omistama
Tämä tie oli aikoinaan merkittävä valtatie




Suopellonmäen näkymää
Neiti Hapsiainen



Reppuvahti
Joka harhautui risusavottaan


Luolassa oli pieni ylläri