Kevään kuulumisia!

Onpas ollut kiireiset pari kuukautta! Yritämme päästä uuden elämän rytmiin, mikä ei ole ihan joka hetki ollut helppoa. Lähistön lenkkeilymaastot on kyllä kivat, ei tarvitse tossuja ja tassuja paljoa asfaltilla kuluttaa. Mökilläkin on ehditty käydä ihmettelemässä kevään tuloa.

Mökkimaastoja.

Kotoisia maastoja.

Aatun terveystarkastusten osalta selkäkin on terve, jes! Taipparit sen listalla seuraava suunnitelma. Tyttöjen kanssa harrastusrintamalla on ollut hyvin hiljaista. Hilpa kävi Maaningan luonnetestien yhteydessä hakuryhmässä tekemässä yhden harjoituksen, jossa todettiin että tarttis lisätä hallintatreeniä, kun meinaa likka tehdä itselleen töitä ja poukkoilla radalla miten huvittaa. Noh, jos nyt saadaan aikaiseksi aloittaa taas treenit, niin tietääpä mihin keskitytään. Motivaatio naperolla kyllä on kohdillaan. Muuten harrastusten suhteen kerään voimia ja yritän aloittaa taas tekemään edes jotain!

Hilpa täytti jo kuusi vuotta, järjetöntä. Vastahan se oli pentunen. Ikuinen napero se joka tapauksessa on.

Kevätpesu

Viime viikonloppuna käväistiin pitkästä aikaa Oulussa! Oltiin Emman luona, eli nähtiin Salli-mamaa ja Vannia, käytiin erämessuilla ja tietty lenkkeilemässä maailman parantamisen ohessa. Inha sattumus vaan osui kuin osuikin kohdalle, nimittäin KYY! Hilpan uteliaaseen nokkaanhan se tietenkin napsautti. Ensin katsottiin, että ehti väistää, mutta reilun tunnin päästä tapahtuneesta nenu alkoikin turpoamaan ja koiruus meni kipeäksi. Eipäs siinä sitten kuin sunnuntaina Oulun päivystykseen viideksi tunniksi istumaan ja koira tippaan. Tässä vaiheessa kyllä täytyy yhäti nostaa hattua Oulun kunnalliselle päivystykselle. Asiallista ja hyvää hoitoa, eikä hintakaan päätä huimannut: 175€ kaikkineen. No kipulääkkeitä hain apteekista reseptillä jälkihoitoa varten eli ne eivät sisältyneet tuohon, mutta varsin edullinen sunnuntaipäikkä.

Saiva oli mukana eläinlääkärissä, josta lähdimme sitten suoraan kotimatkalle heti, kun Hilpan vointi sen salli. Matkaa taitettiin tippapussin kanssa.

Nyt Hilpa voi hyvin. Pari päivää siinä meni, että turvotus laski ja olo normalisoitui, mutta nyt on onneksi ollut virkeänä. Käytän sen vielä verikokeissa ja kuunnellaan sydän ym. jälkitarkastusta. Ai niin ja itselleni muistiin, että huhtikuussa annettu Bayvantic kutitti varsinkin Hilpaa tosi kovasti!