Saiva S. Aikkonen täytti eilen jo kahdeksan vuotta! Hää on siis siirtynyt ikäneitojen kerhoon, mutta mieli on edelleen kuin koiranpenikalla. Tosin joitain "iän suomia" etuoikeuksia Saivalla omasta mielestään jo on. Kuten se, ettei aamulla ole pakko lähteä pissille jos ei huvita, tai että toisen koiran treenihetkeä saa häiritä jos huvittaa. Näistä asioista joudumme pitämään hieman kehityskeskusteluja rakentavassa hengessä.
Eilen juhlistimme synttäreitä käymällä Oilin ja Raijan luona leikkimässä ja lenkillä, ja sen jälkeen tulimme pariksi päiväksi Iisalmeen loikoilemaan (ja sään salliessa retkeilemään), emäntäinen kun on lomalla muutaman viikon. Perinteeksi muodostunutta kakkua Saiva sen sijaan ei saanut, sillä..
Maanantaina, eli synttäreitä edeltävänä päivänä, likat kävi eläinlääkärissä. Molemmille halusin uusia kennelyskärokotteen (tai tässä tapauksessa sumutteen), kun Hilpa tuntuu herkästi yskän itselleen hankkivan. Lisäksi Saivalla on jo muutaman kuukauden haissut hengitys todella pahalta. Harvoin koiran henki varsinaisesti ruusuilta tuoksuu, mutta nyt haju on ollut selvästi pahempi kuin normaalisti. Ruoan vaihto ja maitohappobakteerit ym. kokeillut keinot eivät myöskään tuoneet muutosta, joten oli aika kiikuttaa Saikkuli vastaanotolle. Varsinkin, kun painohan mummokoiralla on kääntynyt turhan laskusuuntaiseksi.
Käsikopelolta ja silmin katsottuna Saivalta löytyi vain hieman hammaskiveä poskihampaista, muuten mummeli oli ok. Niinpä likka rauhoitettiin ja läksimme sitten Hilpan kanssa muutamaksi tunniksi kotiin. Sillä välin Saiva kävi hammaskivenpoistossa ja suu tsekkailtiin muutenkin läpikotaisin; vasemman puolen alaposkihammas on jokin aika sitten hieman lohjennut, mutta sen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, joten ei vaadi toimenpiteitä. Jossain vaiheessa edessä mahdollisesti juurihoito tai hampaanpoisto, mutta seurataan tilannetta vielä toistaiseksi. Muuta ei suusta löytynyt, joten nielu tähystettiin: sekin täysin ok. Anaalit ell vielä tyhjensi, vaikka olin ne joku tovi sitten kotona kokeillut: nekin ok. Laajassa verenkuvassa muut ok, paitsi munuaisten urea aavistuksen koholla (9,2, kun arvo saisi maksimissaan olla 9). Crea oli kuitenkin viitearvoissaan, joten sikäli näyttäisi lupaavalta ettei kyseessä ole krooninen vaiva. Ruokavalio menee kuitenkin vaihtoon, ainakin tähän alkuun vaihdetaan nappula munuaisia tukevaan muotoon. Hill's tosin vaihtuu Virbacin vastaavaan sapuskaan ja rinnalle otan kalkkunaa. Toivottavasti nämä muutokset saavat arvon takaisin kohdilleen, eikä kyseessä ole krooninen munuaisten vajaatoiminta. Joulukuussa Saiva käy kontrollissa ja sittenpä asia selvinnee. Asianmukaiset ilmoitukset jalostustoimikunnalle lähtevät sitten jos tarve on, lähisukulaisten omistajat on jo infottu. Rahaa paloi noin 500€ kaikkinensa, kun tutkimusten ja sumutteiden lisäksi ostin 5 kg:n ruokasäkin ja nivelravinnetta.