Tässä keskustan tuntumassa kun asutaan, niin hihnakäyttäyminen nousee arvoon arvaamattomaan. Saivahan on ihan näpsäkästi hoksannu, miten homma menee. Eli ei vedetä, eikä sniffailla toisten pissoja puolta päivää. Joskus meinaisi jäädä jeesustelemaan jotain kesken lenkin, mutta nykäisemällä hoksaa kyllä, mitenkäs tämä juttu kulki. Välillä meinaa vetää, mutta palaa ruotuun yleensä pelkällä nykäyksellä. Joskus pitää oikein pysähtyä, varsinkin silloin jos edellä kulkee toinen koirakko. Ei voida lähteä liikkeelle ennen kuin toiset ovat hävinneet näkyvistä, muuten kiskoo koko ajan.
Muuten hihnassa on mennyt mukavasti. Jotkut ihmiset ovat jostain syystä kamalan kivoja (esim. vanhat lepertelevät mummat) ja heidän luokse pitää kokeilla, josko pääsisi moikkaamaan. Koirille on nyt keksinyt ruveta haukkumaan. Ei kaikille, mutta yhä useammalle. Ei räksytä tyyliin vuh-vuh-vuh, vaan iloinen haukahdus-hiljaisuus-ruf jne. Näistä kyllä selvitään herkkuliuskoilla. Ei aloita haukkua, jos olen tarpeeksi nopeasti heiluttelemassa nenän edessä liuskaa. Tosin jos toinen koira jumittaa lähistölle, niin sitten pitää herkusta huolimatta alkaa kiskomaan ja haukahtelemaan.
Ja voi että eilen tympäisi iltalenkillä! Vastaan oli tulossa jonkin sortin pystykorva omistajineen ja äkkäsin ne ennen Saivaa, joten liuskan kanssa edettiin hissuksiin tien reunassa. Tosi hienosti kiinnitti meikäläiseen huomionsa, kunnes tämä pystykorva pääsi kohdalle ja syöksähti meitä kohti rähisten. Kyllähän pikkulikka siitä säikähti, mutta onneksi pystykorva ei päässyt ihan iholle. Onneksi olin Saivan edessä niin rakki olisi minun jaloille tullut eikä tyttelin. Omistaja vain seurasi koiraa perässä eikä reagoinut mitenkään koiransa käyttäytymiseen. Anteeksipyytäminenkin olisi ollut liikaa vaadittu?
Edelleen tympäisee myös ne koiranomistajat, jotka tuo koiransa treffattavaksi, vaikka kuinka Saivalla kovaan ääneen paasaa, että hyvä tyttö OHI mennään ja selvästi yritetään heidät kiertää. Muutenkin pitäisi saada koiruudelle edes vähän välinpitämättömyyttä toisiin koiriin. Eihän tässä muuten voida näyttelyyn tai agilitykursseille mennä jos toinen viuhtoo menemään toisten luo miten sattuu.
4 kommenttia:
Johonkin yhteistreeneihin/näyttelyihin katsojaksi voisi mennä vaan opettamaan, että toisten koirien luo ei ole tarkoitus mennä (ilman lupaa). Lenkeillä kohtaamiset on kuitenkin sen verran vähäisiä, mutta paikassa, jossa on paljon koiria, tulee sitä treeniä kerralla niin paljon, että oppi menee nopeammin perille. Tai vaikka siellä koirapuistossakin aina ensin ottaa pieni tuokio Saivan kanssa ja vasta sitten päästää leikkimään toisten kanssa.
Kiitoksia vinkistä. Mätsäreitä olen myös ajatellut jos sattuisi sopivasti johonkin lähelle, niin voitaisiin siellä käydä pällistelemässä, ilman osallistumista toki. Koirapuisto on siitä hankala, että ne kaverit tahtoo aina rynniä iholle ja siitähän ei tule mitään silloin. :)
Siinähän sitä haastetta olis saada oma koira keskittymään, kun toisia pyörii ympärillä. :) Voishan sitä vaikka ensin ottaa siinä koirapuiston ulkopuolella ja kun kehittyy, niin sisälläkin. Lumeksella ainakin oon huomannut, että se oppii tosi nopsasti muistamaan paikat, joissa pääsee irti ja alkaa jo ennakoida sitä innostuen, niin tekee hyvää tehdäkin aluksi jotain muuta eikä antaa rynnätä täysillä juoksemaan.
Niin no joo, ulkopuolella tosiaan voitaisi treenaillakin. Hyvä kun huomautit, ei enää aivotoiminta täysillä toimi tuohon aikaan yöstä :)
Lähetä kommentti