Saiva täytti eilen 9 kuukautta ja sitä "juhlistettiin" likan ekalla näyttelyllä. Saiva jäi just ja just pentuluokkaan, jos näyttely olisi ollut sunnuntaina niin olisi jo päästy junnuihin, mutta kokemusta ja oppia mentiinkin hakemaan. Aamulla aikaisin herättiin ja lähdettiin jo puoli kahdeksalta ajelemaan kohti Oulaista (taivutinko oikein?). Kymmeneltä alkoi kehät. Koskapa allekirjoittanut kärsii paniikkihäiriötä lähentelevästä jännityksestä uusien asioiden ja tilanteiden suhteen, tökkäsin Saivan hihnoineen kasvattajalle. Tosi näpsäkästi seurasi, olin oikein ylpeä tytöstä. Seisominen vaatii vielä harjoittelua, mutta sen jo tiesinkin. Ensi kerralla kuitenkin esitän likan itse, näinhän nyt ettei tilannetta tarvitse jännittää (ainakaan siinä määrin kuin minä), eikä maailmaa kaada vaikka kaikki ei sujukaan kuin oppikirjassa. Tuloksena siis PEK1. Suuret kiitokset kasvattajalle ja muille tsemppaajille!
Saivan taidonnäyte
Paikalla oli paljon tuttuja ja sukulaisia. Saivan ihana äippä Vihtorilan Siru eli Neve oli paikalla ja saatiin äippyli moikatakin. Lisäksi Saivan oma veli Tulettaren Castanja ja muita sukulaisia; T. Ariston, T. Amenda, T. Bihkka ja T. Beata. Kehän laitamilla tavattiin myös T. Diiva, joka oli tullut tutustumaan suureen ja ihmeelliseen maailmaan. Olipa mukava nähdä Tulettaren kasvatteja. Kavereita myös paikalla: Jekku-poika, Myssla (Kleppa henkisenä tukena) ja Veila. Onnittelut kaikille tuloksista! Erityisonnittelut Mysslalle, joka sai ensimmäisen SERTinsä!
Bongattiin Jekku
Urakan jälkeen rentoudutaan nurmella Saiva rauhoittui yllättävän nopeasti näyttelypaikalle saavuttuamme, tietysti aika ajoin tuli hökellyskohtauksia ja haukkuville koirille piti monesti haukahtaa takaisin. Loppupäivästä alkoi väsymys painamaan ja se ilmeni lisääntyvänä pöhisemisenä, mutta muuten likka käyttäytyi tuon ikäiseksi (ja aiempaan verrattuna) tosi hienosti!
Lapinkoiria tuomaroi Leni Finne, joka arvioi Saivan näin:
"Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto. Melko kevyt kuono-osa. Erinomaisen tummat silmät, hyvät korvat. Oikea ylälinja. Ok kulmaukset, aavistuksen taakse kiinnittynyt häntä. Liikkuu ahtaasti edestä ja takaa."
6 kommenttia:
Hienosti Saiva kyllä minun kanssa esiintyi, vaikka ei keretty kehän laidalla yhtään edes tervehtiä, saatika hieman harjoitella. Heti neiti tiesi, mitä tässä haetaan. Ei muuta ku kohti seuraavia näyttelyitä. Toinen selvästi nautti esiintymisestä, ihan kuten Nevekin :)Tsemppiä tulevaan
Hyvinhän tuo meni ja hienon säänkin saitte. Ihana kuva tuo, jossa Jekku kurkistaa Saivaa ihan sillä ilmeellä, että "hei, tuon tytön mä tunnen" :)
KatjaV: Kiitos tsempistä. Ja yllätyin ihan kun Saiva lähti ilman tervehtimisiäkin niin näppärästi siun mukana kulkemaan, vaistosi varmaan päässeensä varmoihin käsiin. :)
Millan: Saiva kiittää ja sää oli kyllä mahtava! Jekulla tosiaan on sen suuntainen ilme, onneksi satuin kuvan ottamaan tilanteesta. :D
Hienosti oli sit mennyt Saivallakin näyttelydebyytti! Et sattunut sukulaiskoiria kuvailemaan?
Tarkotus oli jokainen sukulainen kuvailla, mutta loppujen lopuksi kameraan ehti tallentua vain Neve-äippä, Bea ja Arttu. Ja Neve ja Beakin vain huonosti... Sitä se teettää, kun huomio on kiinnittynyt vain katseluun. ;)
Joo tuttua, varsinkin niin päin, että joku on varta vasten ollut kuvaamassa mua ja koiria kisoissa ja sit unohtanut koko kuvaamisen ja katsellut vaan...
Lähetä kommentti