Meidänhän oli tarkoitus kovasti treenata yksinoloa, mutta ei siitä taaskaan tullut oikein mitään. Tiistaina ja keskiviikkona ehdittiin harjoitella, torstaina alkoi lapsilla loma ja sitten kotosalla oli jatkuvasti joku. Mutta noina parina päivänä oli kyllä nätisti. Kelloa en kyllä hoksannut katsoa kun ulkona tein pihahommia. Täysin erityksissä likka ei ollut, eli vaikka oli eri huoneessa kuin chihuahuat välissä oli vain portti. Nyt siis tiedän ainakin sen verran, että toisen koiran seurassa on kunnolla. Se ei nyt paljoa vaikuta mihinkään, mutta tästä jatketaan.
Saiva vietti paljon aikaa Nitan kanssa. Nita on päälle kolmevuotias, eli se ei jaksa/viitsi riehua paljoa, mutta välillä innostuu. Ninnukka ei suvaitse häkissään veljen koiraa Sania, mutta Saivan antaa siellä olla. Johtuneeko sitten siitä, että meidän likka on huomattavasti rauhallisempi Nitan seurassa kuin Sani, tiedä häntä. Kuitenkin, häkissä oli oikein lokoisat oltavat. Välillä painittiin, mutta suurimmaksi osaksi vain istuttiin tai makoiltiin ja katseltiin mualimaa. Välillä haukuttiin oravia.
Saiva on juuri haukotellut, "isosisko" vahtii
Pilveä ja Pepiä piti taas kovasti kiusata. Kiusaamisella tarkoitan, että Saiva yrittää pistää leikiksi, mutta pikkukaverit kokee sen lähinnä kiusaamisena. Pilveä kiusaa enemmän, koska Pepi on niin arka ja epävarma. Saiva ei oikein ukkelista välitä, koska se vaan pörisee ja jos sille kääntää selkänsä, niin sen tuntee häntäkarvoissa ja takajaloissa asti. Pilvi on kivempi kaveri, koska se sentään "leikkii". Eli Saiva ääntelee (vikinää, älinää, leikkimurinaa) kunnes Pilvi hermostuu ja käy päälle. Mökillä riitapukarit kulkee sovussa peräkkäin pitkin mättäitä, kunnes Saiva toteaa tutkimusmatkailleensa riittävästi ja sitten taas kiusataan toista.
Saiva sai kokea mökillä myös elämänsä ensimmäiset helteet, kun asteet kipusivat varjossa reippaasti yli 20 asteen. Mettälenkilläkin koettiin siis ensimmäistä kertaa takana kulkemisen ihme: Saiva ei juoksennellutkaan ympäriinsä, vaan asettui polulla minun taakseni kulkemaan. En olisi uskonut, mutta lämpö teki tehtävänsä. Muisti likka myös paimentaa "laumasta" eksyneet. Sisko kulki välillä eri reittiä kuin me muut, joten Saiva kävi tyypin aina hakemassa takaisin.
Kuumaa
Ah, viileä varjo! Taidan leikkiä metsämörköä ja rynnätä Pilven yli
Uimassa ei käynyt, eikä edes kahlaamassa. Vesi oli matalalla ja mökin ranta on kivinen, joten sillä saattoi olla vaikutusta. Upposi tosin kerran jäihin (niemenkärjessä oli vielä rantavedessä jäätä), mutta tätä en ollut ise todistamassa koska kuljin edellä. Yhtäkkiä luokse laukkaa märkä koira ja kun kävin katsomassa paikkaa, niin jää oli pettänyt typykän alta. Onneksi ei ollut edes syvää.
Mökillä jahdattiin myös ötököitä ja mikä parempaa: metsäkanalintuja ja telkkiä! Upeeta, mahtavaa. Käytiin myös moikkaamassa kaverini luona berni-urosta ja nuorta jämtti-narttua. Voi että oli mukavaa, vaikka aurinko porottikin. Loppupäivän kuljeskelikin mökillä hyvin rauhallisesti ja pötkötteli varjossa.
Saiva muuten lopetti aamuruoan syömisen kuin seinään, joten nykyään saa sapuskansa vain illalla. Tosin viime viikolla söi senkin ruoan vain kolmesti. Taisi käydä varastelemassa chihujen ja Nitan nappuloita...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti