Käytiin tänään moikkaamassa islanninlammaskoiria Mysslaa ja Kleppaa, eilen kun oli lepopäivä ja lenkillä käytiin vain lyhyesti. Tänä iltana ihmisväki seuraa jääkiekkoa, joten Saiva ei pääse normaalille myöhäisiltalenkilleen. Jospa likka sen kestäisi kun pääsi tänään jo painimaan.
M & K:n emännän kanssa touhuttiin ulkosalla naisten "turhamaisuuksia" ja koiruudet leikkivät vieressä. Ennen tätä saimme oppitunnin jäljestä, joten pääsemme aloittamaan uuden harrastuksen. Kiitos! Innostettiin Saivaa kepillä, mikä ei ollut lainkaan hankalaa kun tuo on niin kepakkohullu. Palkkasin ja kehuin kun koski keppiin, josta meinasin kyllä myöhästyä joka kerta kun hetihän tuolla on hampaat siinä kiinni. Eikä palkka joka kerta edes maistunut. Sitten laitettiin keppi noin metrin päähän ja osoitin alun ja Saiva etsi kepin, mikä ei ollut hankala juttu ollenkaan. Tosin ensin ilmeisesti etsi herkkuja, koska kotosalla sisätiloissa ollaan "etsi" -käskystä etsitty herkkuja, joita on ripoteltu sinne tänne. En käyttänyt käskysanaa, mutta kunhan tajuaa varmasti jutun juonen niin käytän "jälki" -käskyä. Oppii sitten eron jäljen ja muun etsiskelyn välillä. Pari kertaa tehtiin, että jää innostunut fiilis. Kummallakin kerralla Saiva meni maahan (keppi hampaissaan), joten ilmaisuna maahanmeno tuntunee luontevimmalta koiran kannalta ajateltuna.
Jälki on ollut harrastesuunnitelmissa pidempäänkin, mutta syksyllä en saanut vielä aikaiseksi ja sitten tuli lumi. Mutta nyt päästään aloittamaan! Tarkoitus olisi omaksi iloksi jälkeä harrastella, se kun ei vaadi tajuttomia rahasummia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti