Nyt on sitten toiselta pentukerho-tapaamiselta kotiuduttu. Ja nyt sitten oli uskallustakin enemmän kuin ekalla kerralla. Kyllähän sitä välillä malttoi käydä meikäläisiäkin katsomassa, mutta ei enää samalla tavalla kuin aiemmin. Nyt oli sitä kuuluisaa vauhdin hurmaa touhussa. Rallia kovasti juoksi ja nujusi menemään vähän joka koiran kanssa. Tällä kertaa ei pienten puolellekaan ollut menossa.
Berni oli yksi luottokaveri, jonka luokse aina välillä piti palata painimaan. Maltillinen kaveri kun oli. Tällä kertaa pari lappalaistakin oli eksynyt mukaan. Pari liian raisuakin kaveria siellä oli, mutta niitä sopivasti vältellen homma sujui mainiosti.
Pikku spurtit piti vetäistä vielä kun kotiin päästiin. Ja kyllä, pyyhkeen luo meni taas istumaan, vaikka ulkona on pikkupakkaset, eli ei märkää. Kaverit kuolasivat Saivan niin märäksi, että ajatteli tietysti kuivauspuuhiin pääsevänsä! Pestiinkin naperoa sitten hieman, kun on myllertänyt tuolla ulkona ja alkoi haista vaikka vähän mille. Jospa se nyt sitten väsähtäisi, eikä enää tälle iltaa innostuisi riekkumaan. Toivossa sopii elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti