Lauantaina ennätettiin myös toiselle retkelle, kolmas piti jo jättää välistä, kun todettiin, että syyskuinen päivä ei ole niin pitkä kuin toivoimme että se olisi. Hurautettiin Miekojärvelle. Alkumatka kulki metsäautotietä pitkin, siinä ei tullut otettua edes kuvia. Rannassa sitten innostuin.
Aurinko paistoi, mutta vastaranta oli synkkä.
Päästiin lämpimän ruoan pariin. Tai no, hetkihän siinä meni, että vesi lähti kylmässä tuulessa porisemaan. Nuotio kyllä taisi syttyä kerrasta, hyvä me! Aivan huikean hieno paikka, pitkälti hiekkarantaa ja useampi vaihtoehto erilaiseen tulisteluun. Me valittiin suojattomin paikka, kun oli muitakin retkeilijöitä liikkeellä. Evästelyjen ja fiilistelyjen jälkeen lähdettiin Elinan kotia kohti.
Leppoisa tunnelmakuva |
Aurinko alkoi laskemaan jo |
Sunnuntaina minun piti lähteä likkojen kanssa seuraavaa kohdetta kohti, mutta aamulla ennätettiin kuitenkin käydä lenkkeilemässä lähihoodeilla. Kohteeksi valikoitui Puruskoski ja aamu oli aurinkoinen. Vastarannalla onkin jo Ruotsi.
Tui välillä arpoi Saivan mielenliikkeitä |
Oli antoisaa päästä käymään Pellossa Elinan opastuksella, ja mahtavaa oli nähdä ystävää pitkästä aikaa ihan ajan kanssa. Kiitos vielä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti