Poju

Kalenteri kääntyi jo marraskuulle, vuosi lähestyy loppuaan. "Nautimme" vesisateista lunta odotellessamme, käymme pitkiä lenkkejä näissä ihanissa metsissä, joihin olen jo kovasti tykästynyt. Hilpa on aloittanut teinioireilut ja Saiva lopetti juoksunsa. Blogin päivittely on nyt vähän jäänyt, mutta koitan terästäytyä. Mielessä olisi ainakin "toivepostaus" aiheesta riistaviettisen koiran vapaanapito sekä pohdintaa elosta kahden aktiivisen koiran kanssa.

Oltiin tuossa viikon verran reissussakin ennen tätä kuluvaa viikkoa. Kemiinhän me suunnattiin Pohjois-Karjalan pikavisiitin kautta. Hilpa tapasi 26. päivä Oton pojan Pojun, joka on hieman Piippaa nuorempi. Ottohan on Saivan norjanharmaakaveri, joka pääsi pyörähtämään norjanharmaatyttösen luona kesällä ja tuloksena siitä tuli Poju sisaruksineen. Tyypeillä synkkasi samantien, joten tässäpä muutama kuva pilvisestä päivästä.

Vahinkopönötys

Pusu?

Kemin vierailukin meni mukavasti. Ainoa vaan, että huomasin kameran laturin ja vara-akun unohtuneen kotikotiin edellisellä visiitillä, joten kuvia ei tullut otettua vaikka olisi ollut ihan hyviä kelejä ja komeat revontuletkin eräs yö. Samaisesta syystä näitä penturiekkujaiskuvia tuoreempia otoksia ei olekaan, mutta tilanne korjaantunee viikonloppuna. Kemin jälkeen oltiin pari yötä Oulussa Hilpan kasvattajan luona, pääsi likat maistelemaan taas tallielämää ja leikkimään sydämensä kyllyydestä kavereiden kanssa. Ja emäntäotuksetkin saivat höpistä ihan kiitettävästi. Kiitoksia vain sinnepäin kun saatiin taas pistäytyä.