torstai 12. elokuuta 2010

Yksin kotona

Yksinolot ovat menneet nykyään vallan mallikkaasti. Tätä klikkaamalla löytyy postaus, joka valaisee aiempaa tilannetta ehkä hiukan. Työttömyyteni aikana ollaan kovasti reenailtu yksinoloasiaa, välillä aktiivisemmin välillä jopa hieman velvollisuuksista luistaen (häpeän myöntää). Lähdettiin liikkeelle hyvin pienistä ajoista, joita oli useampi päivässä. Siitä edettiin erittäin hissuksiin. Työttömyydestäni johtuen pystyin joka aamu/aamupäivä odottamaan sitä hetkeä jolloin Saiva on väsynyt ennen kuin jätän sen yksin. Joten jotain hyötyä työttömyydestäkin on ollut.

Näiden kuukausien aikana ollaan saatu rutiinit kohdilleen, mikä näytästäisi olevan Saivalle yksi avainasioista. Esimerkiksi kotoa lähteminen tapahtuu niin, että koiruus nukkuu jossain, hiljakseen tehdään lähtöä tekemättä siitä suurta numeroa. Saiva heräytyy vasta siinä vaiheessa kun ulko-ovi aukeaa, sitten huikataan taikasanat (Saiva, jää!) normaalilla äänellä ja poistutaan. Järjestelmällisesti ollaan myös herran kanssa opetettu likka ilta-aktiiviseksi koiraksi, mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että aamuisin ei tapahdu mitään, vaikka kotona oltaisiin. Iltapäivästä eteenpäin ulkoillaan, leikitään, tokoillaan, rapsutellaan ja ollaan muutenkin yhdessä. Tästä johtuen Saiva nukkuu aina aamulenkistä iltapäivään, myös viikonloppuisin. Poikkeuksia toki on, mutta ne ovat koirankin mielestä poikkeuksia, eivätkä "horjuta" rutiineja.

Tällä viikolla alkoi emännällä siis opiskelut (eläintenhoitoalalla), joten tiistaista eteenpäin Saiva on ollut vähintään 4½ tuntia yksin (pisimmillään 5h15min). Näin pitkiä aikoja ei ole ollut yksin sitten.. no viimeksi ennen kuin todettiin, että haukkui ja ulisi yksikseen. Ja miksi S ei ole ollut yksin noin pitkiä aikoja, vaikka minulla on aikaa riittänyt? Yksinkertaisesti siitä syystä, että olen stressannut yksinoloja sattuneesta syystä (tsekkaa linkki postauksen alusta) ja olen halunnut päivystää lähettyvillä, jotta kuulen mikäli melskaaminen alkaa. Pari tuntia on ollut maksimi, jonka olen jaksanut viettää pihakeinussa lueskellen.

Tällä viikolla ollaan nauhoitettu yksinolot Audacity -ohjelmalla, jonka saa ilmaiseksi netistä. Siitä kätevä, ettei tarvitse kuunnella nauhoitusta, koska ohjelma nauhoittaa ääniraidan myös näkyväksi, eli äänet erottuvat piikkeinä. Pikainen selaus koulusta tullessa varmistaa, ettei haukku ole aiheuttanut melua. Mitään luvatonta ei ole myöskään räpeltänyt ja veikkaankin, että melko pitkälti typykkä vetelee sikeitä.

Homma näyttää siis lupaavalta! Ollaan joka ilta käyty nyt lähikoirapuistossa, jotta olisi väsynyt yksinollessaan. Varovasti ruvetaan vähentämään koirapuistokäyntejä ja tarkkaillaan millainen väsyttäminen iltaisin riittää. Audacity-nauhoittelu jatkuu myös ainakin jonkun aikaa, eikä vähiten siitä syystä, että tarpeen tullen minulla on "mustaa valkoisella" todisteet koiran ääntelyistä. Huomenna on emännällä vapaapäivä, joten seuraavat kaksi päivää on pyhitetty muulle touhuamiselle kuin puistokäynneille.

Eroahdistuksesta ja yksinolon opettelusta löytyy paljon artikkeleita ja keskusteluja netistä, googlettamalla löytyy. En linkitä tähän mitään tiettyä sivua, koska en ole löytänyt yhtäkään, mikä täysin vastaisi omaa näkemystäni asiasta ja siitä mikä on hyväksi opetteluvaiheessa. Nykyään on myös paljon alan ammattilaisia, jotka osaavat auttaa. Mikäli koira haukkuu/ulvoo ja/tai tuhoaa ollessaan yksin, syynä voi olla myös esim. turhautuminen tai protesti!

4 kommenttia:

leila kirjoitti...

Oi, kun hienoa, että yksinolot on alkaneet sujua Saivalla eikä teidän toivottavasti tarvitse murehtia sitä enää! :)

wind-up toy kirjoitti...

Toivotaan parasta. :)

quu kirjoitti...

Hieno postaus :) Hyvällä polulla olette ja toivottavasti jatkossakin kaikki sujuu mallikkaasti :)

Eroahdistus liitetään paljon laumanjohtajuuteen ja siihen ettei koira tiedä paikkaansa.

Totta sekin, mutta suurin syy onkin juurikin aktivoinnin puute - liian vähäinen ulkoilu (oikeasti koiran pitää saada kunnolla liikkua ja juosta (rymytä, leikkiä, juosta vapaana metsässä), ei vain olla hihnassa)

.. ja kuten sanoitkin, turhautuminen, mikä taas johtuu aktivoinnin puutteesta. Pieni aivotyöskentely saa todella väsyneeksi. :)

wind-up toy kirjoitti...

Aivotyöskentely unohdetaan niin kovin helposti! Kyllähän koiraa kuljetetaan hihnalenkillä ja sitä rataa, mutta kun se ei riitä. Ei ainakaan yhdellekään koiralla jonka minä tunnen. :)

Saivan kohdalla en ikinä mieltänyt ongelmaa eroahdistukseksi, ja nykyisellään uskonkin, että se oli sekä protestia, kun hänet kehdattiin jättää yksin ja lisäksi turhaumista, kun oli niin mälsää.