Sallia ja Mustoa

Saiva pääsi tänään juoksentelemaan Muston ja juoksuisen Sallin kanssa. Karkasi pikkupiru hevosten luoksekin haukkumaan. Voi että sieppasi, mutta löysi sentään korvansa hetken mökästettyään ja tuli pois. Takaisin päin tullessa meinasi taas karata sinne, mutta kävi ajamassa vain linnut pakosalle tyhjästä aitauksesta ja tuli sen jälkeen takaisin. Onneksi ei käynyt kuinkaan, koiralle eikä hevosille. Vieraista hevosista ei voi aina tietää, olisi voinut ikävästikin käydä. Korvat saisi muutenkin olla tallella jo siinä vaiheessa, kun komennetaan, että EI MENNÄ, eikä vasta silloin kun on jo tekemässä piruutta ja sitten keksii, että hetkonen, mamma taitaa huudella. Saisi pitää kurinpalautuksen pikku murkulle.

Joka tapauksessa, likalla oli oikein mukavaa, samoin emännällä Saikkusen pelleilystä huolimatta. Käytiin uittamassa/kahlauttamassa koiria, Saivakin humpsahti kerran uimasille asti, vahingossa tosin.

Musto on aivan ihana, mies Saivanterin makuun!