torstai 5. elokuuta 2010

Lappalaiskavereita ja agilityä

Viikko on ollut Saivanterille oikein mieluinen. Käytiin Muston ja Sallin kanssa metsässä, kamera oli kyllä mukana, mutta jätin sen suosiolla autoon, kun taivas näytti siltä, että nakkaa niskaan vettä hetkenä minä hyvänsä. Ja niinhän siinä sitten kävikin; kastuttiin koko poppoo heti alkulenkistä läpikotaisin. Muuten oli oikein mukavaa, SS-kaksikkommekin oli maltillisempi kuin viimeksi omien polkujen viipottamisen suhteen. Musto ja Salli tosin keksivät lähteä jonkin sortin riistan perään. Saivasta en ole varma karkasiko kamujen mukana vai ihan yksikseen, mutta ei tarvinnut pitkään vislailla kun meidän tyttö tuli luokse. Musto ja Salli ilmestyivät onneksi myös, autojen luota. Kiitos seurasta!

Maanantai-iltana käytiin myös tutustumassa agiesteisiin. Mysslan ja Klepan omistaja on opettanut, kuinka puomi ja putki kuuluu koiralle opettaa, joten niitä sitten pariin kertaan käytiin läpi. Ei ollut ihan tuoreessa muistissa Saivalla, mutta lähtihän se siitä sitten sujumaan. Paitsi puomi, koska tein sen virheen, että koira oli vapaana, joten pääsi hyppäämään puomilta kesken kaiken pois. Hyppäämistä on harjoiteltu ihan omatoimisesti "hyppää"-käskyllä ja se meneekin jo tosi hienosti! Rengasta ei kokeiltu ja tällä kertaa hyppyesteenä toimi ennemmin tokosta tuttu este, matala sellainen.
Joka tapauksessa meidän pikkukengurusta saisi varmasti hienon agikoiran. Osoitti suurta mielenkiintoa esteitä kohtaan ja lähtikin ihan itse keinulle. Eipä siinä emännälle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kiiruhtaa laskemaan keinu nätisti alas, ettei rohkelikko säikähdä rämähdystä. Nätisti meni siis sekin, ei varmaan kylläkään ihan oppien mukaisesti, kun en ehtinyt oikein mukana tilanteeseen.

Tiistaina oli kontakti-/tottistreenit pitkästä aikaa. Ihan näpsäkästi meni alun intoilujen jälkeen. Sivulletulokin alkaa pikkuhiljaa lutviutumaan. Paikka -käsky aina välillä unohtuu, siihen pitäisi nyt panostaa meidän enemmän. Treenien loputtua jutskailtiin tovi lappalaisporukalla. Kivat treenit, kiitos kanssareenailijoille!

Keskiviikkona käytiin tapaamassa Jekkua hihnalenkin merkeissä. Edellisestä varsinaisesta tapaamisesta onkin aikaa, vaikka on välillä nähty kauempaa näyttelyissä ja treeneissä. Kova hinku olisi kummallakin ollut toisen luokse, mutta alistuivat kohtaloonsa ja kävelivät nätisti kumpikin omalla puolellaan tietä. Loppulenkistä Jekkunen koitti hurmata likan kepeillä ja Saiva kovasti katselikin siihen suuntaan, mutta koska oli jo kertaalleen alistunut kävelemään nätisti, niin ei suuremmin edes yrittänyt riehua. Ensi kerralla päästetään tyypit jo riekkumaankin. Saiva on jostain syystä varonut Jekkua, mutta nyt kun kokoero on tasoittunut, niin eiköhän se siitä. Kiitokset Jekulle ja ihmisille!

Huomenna aamusta hypätään junaan, joka toivottavasti kulkee ajallaan ja vie minut ja likan Kainuuseen. Käydään moikkaamassa Mysslaa ja Kleppaa, emäntä käy myös haastattelussa opiskelujen tiimoilta. Siitä jatkamme matkaa kotikotiin, sunnuntaina on perheessä konfirmaatiopippalot. Herra lähtee festareille, joten me tytöt reissataan taas kaksistaan. Tullaan takaisin vasta maanantaina, koska rippijuhlat on tietty sunnuntaina ja julkiset kulkee suht huonosti su-iltana. Tiistaina allekirjoittaneella alkaa opiskelut ja olisin toivonut, että ehdin ottaa vielä yksinolotreeniä, mutta toivotaan nyt sitten parasta.

1 kommentti:

quu kirjoitti...

Kiitos teille lenkkiseurasta :)

Kuvia tulee perästä.. :)