Oulun pyrähdykseen kuului muutakin kuin pikkuruisia pentukoiria. Käytiin tapaamassa vanhaa tuttua Niuniuta. Likat eivät olleet nähneet liki vuoteen ja parkkipaikalla pitikin vähän puolin jos toisin pöristä. Saiva rauhoittui ekana ja pian Niu seurasi esimerkkiä. Lähdettiin lenkille vanhoille hoodeille ja tytöt saivat käppäillä ensin hihnoissa, rauhoittuen ja toisiaan tunnustellen. Merkit olivat lupaavat, joten päästettiin tytöt metsäpätkällä irti.
Ei nähty iloista leikkiä, vaan tytskyt jolkottelivat välillä omia teitään ja välillä perävilkkaa kevään tuoksuja nuuskutellen. Pikainen juoksupyrähdys nähtiin, mutta sitten Niu kertoi, että vähän ahdistaa ja Saiva jarrutti heti. Toverillista keppien pureskelua ja hengailua, ja sehän sopii.
Tässäpä Niun emännän Elinan ottamia kuvia lenkistä, kiitos seurasta, oli mukavaa!
 |
| Saiva vaellusmoodissa häntä puolitangossa |
 |
| Namia |
 |
| M-kieli, teepä perässä! |
 |
| Niu ja kepakko |
Ps. Itselleni päiväkirjamerkinnäksi ylös, että Saivalla alkoi juoksut 27.4. Juoksuväli muutaman päivän heitolla 6kk.
1 kommentti:
Ihanat tyttöset metsässä :)
Lähetä kommentti