1. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: koirasi luonnetta kuvastava kuva?
Ehkä joku tällainen otos on kuvaavin. Vastaavia on olemassa lukemattomia, mutta tätä en ole ennen julkaissut blogissa. Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset!
2. Koirasi erikoisin lempinimi?
Varmaankin Mustasurma on se erikoisin, kaikki muut on enemmän tai vähemmän väännelty Saivasta. Toinen erikoinen voisi olla vähemmän käytetty Murmeli. Naurahduksia on aiheuttanut Saikkonen (Kapteeni Saikkonen).
3. Muistatko, minkä rotuisen koiran halusit ollessasi ala-asteella (olettaen, että silloin jo oli koirakuumetta)? Jos sinulla oli jo koira, mitä muita rotuhaaveita oli?
Muistaakseni ala-asteella minulla oli niin kova koirakuume, että äitimuorille on ehdoteltu vaikka sun minkä sorttista rakkia. Lyttykuonot oli varmaan ainoita, joita en ehdottanut. Ai mikä epätoivo? Pystykorvaiset koirat varmaan olleet ykkösiä (esim. husky), mutta muistaakseni myös kultainennoutaja oli aika jees, kun sellainen oli serkuilla.
4. Koirasi epärodunomaisin piirre?
Rotumääritelmässä sanotaan: "Älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen. Ystävällinen ja uskollinen." Joten tämän mukaan riehakkuus olisi epärodunomaista, mutta olen tavannut aika monta energistä lappalaista, joten ei passaa sekään. Älykkyys, hmm, no ainakaan Saiva ei ole penaalin terävin kynä. Tai sitten se on niin viisas, että esittää tyhmää.
5. Haluaisitko koiranomistajana asua jossain muussa maassa? Missä ja miksi?
Britanniaa on niin moni hehkuttanut, että siellä voisi olla mielenkiintoista asua. Samanlaista koiranpidon suhteen avointa ja vapaata kulttuuria on ilmeisesti myös muualla Euroopassa. Olisihan tuo ihan kivaa, jos normi olisi, että koirat kulkevat hihnatta jne.
6. Koirasi suurin haaste koulutuksessa? (Tarkoittaen temppuja/agia/tokoa perusarkitoimivuuden sijaan.)
Koiran aloitekyvyttömyys. Se on huono tarjoamaan mitään toimintaa, kun aloitetaan opettelemaan uutta temppua. Se tarjoaa vanhoja juttuja ja lopulta vain istuu ja tuijottaa syvälle silmiin.
7. Koiranomistamisen parhaita hetkiä ovat...?
Kahdestaan metsässä samoillessa. Koira vapaana, mutta valppaana, kuunnellen missä emäntä kulkee. Tai kun treenataan ja koira keskittyy täysin ja täpöllä tekemiseen. Tulee sellainen tunne, että jotain on tehnyt oikein.
8. Suosikki koiraleffa?
Valkohammas ja Lumikenttien sankari.
9. Jos koirasi olisi joku muu eläin kuin koira, mikä eläin se olisi? Miksi?
Ahma. Käppäilisi erämaassa, lekottelisi hankikannolla, nauttisi kiireettömyydestä, tekisi mitä huvittaa. Löytyisi ärripurri-vaihde tarpeen vaatiessa.
10. Miten päädyit juuri siihen rotuun, joka sinulla on?
Tämä nyt kuulostaa kauhean pinnalliselta, mutta minkäs teet. Kun koiraa hankittiin, niin silloinen poikaystäväni oli tarkka koiran ulkonäöstä. Suomenlapinkoira oli yksi harvoista, joka läpäisi hänen seulansa (ellei jopa ainoa), joten lapinkoira meille sitten tuli. Toki luonnekuvaus kuulosti lupaavalta eli ulkonäkö ei todellakaan ollut ainoa kriteeri. Koiran hankkiminen oli pitkän harkinnan tulos, mutta rodunvalinta ei. Mutta päivääkään en ole katunut ja nykyisin minua viehättää lapinkoirassa hyvin moni asia.
11. Miten juuri tämä koira päätyi luoksesi? (Pitkän suunnittelun tulosta? Oli pennunpaikka auki ja sopiva pentue sattui kohdalle? Ei vain voinut vastustaa?)
Kun viimein oltiin valittu rotu, niin minullahan oli armoton pentukuume. Netistä tsekkailin lähiseudun kenneleiden kotisivuja ja aina kun huomasin, että pentuja olisi lähiaikoina syntymässä, niin soitin ja kyselin tarkemmin (kurkattuani ensin KoiraNetin). Tulettaren kennelistä sitten näytettiin vihreää valoa, että olin ensimmäinen narttupentua kysellyt ja kasvattaja voisi minulle pennun myydä, mikäli narttuja syntyy. Pitkän odottelun jälkeen tuli ilmoitus, että pentueeseen tuli kahden uroksen lisäksi kolme narttua ja mie saisin valita omani, kunhan kasvattaja ensin valitsee sijoitusnarttunsa. Pahnan pohjimmaisen mustan tytön luonteessa oli jotain, mikä varasti sydämeni ja sillä tiellä ollaan.
Haasteeseen kuuluu lähettää se myös eteenpäin. Monessa blogissa tämä onkin jo kiertänyt, mutta ne jotka eivät sitä ole tehneet, voivat halutessaan haasteeseen vastata. Mutta jotta en olisi ihan mälsä, niin haastetaanpa nyt kuitenkin Salli, Musto ja Vanni sekä Myssla ja Kleppa.
Kysymykset tulevat tässä:
1. Lempikuvasi koiristasi.
2. Mitä samoja ominaisuuksia on sinussa ja koirissasi?
3. Seuraava tavoitteesi koiriesi kanssa (harrastuksissa tai arkielämässä)?
4. Mieleenpainuvin hetki (hyvässä tai pahassa) koiranomistajan "urallasi"?
5. Mielipiteesi koiranäyttelyistä?
6. Mitä hyvää rodussasi on? Mitä huonoa?
7. Pelkäävätkö koirasi jotain, mitä?
8. Mitä olet oppinut koiriltasi?
9. Ihan ensimmäinen asia, jonka opetit koirillesi?
10. Mitä koirasi tekevät juuri nyt?
11. Minkä rotuista koiraa et koskaan haluaisi?
Vastaan vielä itse pikaisesti kysymyksiin, koska sattuu olemaan ainakin hetki aikaa.
1. Lempikuvasi koiristasi.
Näitä on useita, mutta ehkäpä tunturipose Lapin reissulta.
Elinan ottamissa kuvissa on myös jotain sydäntä lämmittävää, kuten tässä.
2. Mitä samoja ominaisuuksia on sinussa ja koirissasi?
Tykätään molemmat kulkea luonnossa, samoilla metsissä ja istahtaa hetkeksi kannon nokkaan ihmettelemään ja katselemaan maailmaa. Ollaan molemmat myös aika tasaisen luontoisia, mutta sitten kun kiukuttaa niin kiukuttaa tosissaan.
3. Seuraava tavoitteesi koiriesi kanssa (harrastuksissa tai arkielämässä)?
Arkielämässä suurin tavoite olisi löytää oma pieni koti ja saada siellä arki sujumaan lupsakkaasti. Harrastuspuolella odotellaan tulevaa kesää ja toivotaan, että saisin aikaiseksi ilmoittaa tuon MEJÄän.
4. Mieleenpainuvin hetki (hyvässä tai pahassa) koiranomistajan "urallasi"?
En koskaan ikinä unohda sitä tunnetta, kun Saivalle diagnosoitiin patellaluksaatio. Eläinlääkärin "Täällä ei ole kaikki niin kuin pitäisi" oli todella pysäyttävää. Yllätys oli valtava, puhumattakaan sitä seuranneesta järkytyksestä. Valitettavasti yksikään hyvä hetki ei ole toistaiseksi ollut yhtä _mieleenpainuva_.
5. Mielipiteesi koiranäyttelyistä?
Ihan kiva tapahtuma, jossa näkee muita koiraharrastajia ja koiria. Jokaisella tuomarilla on kuitenkin omat mielipiteensä, mikä olisi aina muistettava. Näyttelymenestyksellä tuntuu olevan vähän turhan suuri rooli, mistä en pidä, koska pelkän ulkonäön tavoittelu vie monesti metsään. Lapinkoira on mielestäni ensisijaisesti työkoirarotu, minkä tulisi näkyä myös ulkonäössä (=ei liikaa turkkia, terve rakenne jne.).
6. Mitä hyvää rodussasi on? Mitä huonoa?
Luonne yleensä on hyvä. Iloisia, ystävällisiä, useimmista löytyy se on/off-kytkin. Lapinkoira taipuu moneen harrastukseen, mutta menee myös kotikoirana, kunhan sille keksii edes jotain aivojumppaa. Monimuotoisuus on plussaa, samoin kotimaisuus. Kasvattajia on moneen junaan, mikä varmaan on hyväksikin, mutta myös pahaksi jos mennään sinne ihan ääripäihin.
7. Pelkäävätkö koirasi jotain, mitä?
Saiva pelkää jostain kumman syystä porukoitten keskuspölynimuria. Omaa imuriani se väistää kyllä, muttei pelkää.
8. Mitä olet oppinut koiriltasi?
Aivan hirvittävän paljon. Olen oppinut paljon lappalaisroduista, koirien ruokinnasta, sairauksista, käytöksestä, koulutuksesta, ihan kaikesta. Mutta jos ajatellaan, että mitä Saiva on minulle suoraan opettanut, niin ainakin elämään päivä kerrallaan - ja nauttimaan niistä pienistä asioista, mitkä tekevät onnelliseksi.
9. Ihan ensimmäinen asia, jonka opetit koirillesi?
Istumaan ennen kuin saa ruoan. Mielestäni ei ole mitään ärsyttävämpää kuin ruoka-aikaan riekkuva koira, joten halusin ehdottomasti opettaa pennun rauhoittumaan ennen kuin se saa ruokansa. Luoksetuloa aloitettiin opettamaan heti myös, mutta koska sen opettamisessa meni paljon kauemmin, niin toi istuminen on varmaan se eka juttu.
10. Mitä koirasi tekevät juuri nyt?
Pötköttelee oman petinsä vieressä, kuuntelee ääniä keittiöstä (josko ruokakuppi kilahtaisi).
11. Minkä rotuista koiraa et koskaan haluaisi?
Lyttykuonoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti