sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Hierojalla jumit pois!

Olen parisen viikkoa katsellut tuota Saivan etenemistä ja tulin viime viikon loppupuolella siihen tulokseen, että tyypin tartteis päästä hierojalle. Ongelmaksi meinasi muodostua rahanpuute. Olen itse aina välillä hieroskellut Saivaa, mutta koska en ole käynyt kunnon kursseja aiheesta, niin en uskaltanut luottaa omiin taitoihini, jotta olisin aktiivisesti lähtenyt jumeja aukomaan. Onneksi satuin valittamaan aiheesta foorumilla ja siellä melkein valmis koirahieroja tarttui jurputukseeni ja ehdotti, josko hän tulisi Saivan hieromaan - sopuhintaan. Ja sehän sopi enemmän kuin hyvin! Tänään hieroja sitten tuli käymään. Kirjoitan tämän nyt tänne blogiin lähinnä itselleni muistiinpanoksi, mutta jos joku tästä jotain kiinnostavaa tai höydyllistä löytää, niin sehän on toki plussaa.

Aluksi keskusteltiin siitä, miten Saiva oirehti. Tyttö ei liikkunut niin sujuvasti kuin aiemmin, laahasi yhdessä vaiheessa jalkaansa ja värisi selästä, kun kosketin tiettyyn kohtaan. Ravaaminenkaan ei maistunut. Mietittiin myös hierojan kanssa, mistä moinen voisi johtua. Saivalla on vasta ollut juoksut, mikä voi vaikuttaa. Samoin se, että talvikauden jälkeen S on aloittanut rullaluistelun herran kanssa, mikä väärin toteutettuna saattaa johtaa jumiin. Herraa en halua mustamaalata, mutta hän ei ole kärsivällisimmästä päästä kouluttaessaan Saivaa, eikä hänelle ole vielä kehittynyt samanlaista koirasilmää kuin ehkä emännälle. Eli lämmittelyt ja askellajin tarkkailut ovat voineet unohtua.

Hieroja tutustui Saivaan ja sai tytöltä ohimennen korvapesun. Hän katsoi myös Saivan liikkumista, käskytti aloilleen ja kutsui luokse. Sanoi, että ainakin sisällä on lyhyt askel, minkä kyllä allekirjoitan. Ulkona liikkuu omasta mielestäni pidemmällä askeleella. Sitten alkoi itse hieronta. Tätä oli kiva seurata, kun ammattilaisen ottein käsitteli Saivaa, enkä ole aiemmin nähnyt oikeaa koirahierontaa. Aloitti päästä Saivan istuessa ja nopsaan tyttö sitten itse menikin makuulle. Poskilihaksista kuulema huomaa, ettei S ole BARF-ruokinnalla. Asia ihan vain näin mainintana, ei tarvitse siirtyä BARFiin poskilihasten takia. Hieroja kävi koko kropan tarkasti läpi, varpaista hännänpäähän ja kaiken siltä väliltä. Koirasta huomasi helposti milloin kohdalle sattui jumi: pää nousi maasta ja toisinaan koitti potkaistakin. Eli on helppo itsekin huomata jumit koiraa silittäessä.

Jumeja löytyi muutamia, onneksi eivät olleet pahoja ja hieroja sanoikin, ettei ne ole pitkään olleet, kun ei ole kerääntynyt nestettä eikä lihaksissa ole toispuoleisuutta. Jumit olivat toispuoleisesti eli mitä luultavimmin koira on liikkunut vinossa. Eli toiselta puolelta oli pakarat jumissa ja toiselta puolelta lavan seutu. Selältä löytyi myös jumi, kuten itsekin olin vähän epäillyt. Nämä siis onneksi aukesivat helposti.

Perushieronnan lisäksi Saivalle tehtiin rankempi käsittely eli kraniosakraalikäsittely. Kyseessä siis oli selkärangan mobilisointi, minkä tarkoituksena on parantaa selän liikkuvuutta, antaa lisätilaa välilevyille ja vilkastuttaa niiden verenkiertoa. Kyseessä on sen verran rankempi käsittely, ettei sitä kannata itse tehdä. Käsittelyä tehtäessä tuli selväksi, että siellä selässä on jumi. Saiva koitti oikein ponnekkaasti potkaista hierojan pois. Hierojan mielestä Saivan selkäranka on kuitenkin hyvin joustava, joten mitään rakenteellista vikaa nikamissa ei ole, vaan jumi on johtunut liikunnasta. Ravaajatyypillä selkärangan tietty kohta (jonka nimeä en muista, mutta nikamien okahaarakkeet vaihtoivat tässä kohdassa suuntaa, muistaakseni..) menee helposti jumiin, mikäli koira laukkaa paljon.

Saiva sai kehujakin. Ihon alla ei ollut rasvaa eikä tyttö myöskään ole liian laiha, oikein passeli siis! Jumit ei johdu hierojan mielestä rakenteesta. Tyttö tunnusti oikein terveeltä rakenteeltaan ja jumit aukesivat helposti, mikä on aina positiivista. Lihakset olivat muuten tasapainoiset, mutta takaa hieman heikommat kuin edestä, joten ylämäkijuoksua olisi hyvä harrastaa ja talvella umpihankikävelyä, jotta takapää vahvistuisi. Isoa eroa etu- ja takapäällä ei ollut, mutta otamme suosituksista vaarin ja yritämme löytää aakeelta laakeelta Pohojammaalta mäkiä.. Hiekkakuopille siis! Toisekseen saimme suosituksen lisätä ruokaan öljyä, ihan rypsiöljykin riittää. Saivalla on nimittäin kuivat anturanpohjat, joudummehan liikkumaan paljon asvaltilla. Yleensä meillä on öljyä syötykin, mutta karvanlähdön aikaan jätin sen pois. Nyt kun ulkopuolinen asiasta mainitsi niin huomasin tämän kuivuuden itsekin, joten lisäämme tästä lähtien taas öljyä nappuloiden sekaan.

Näiden asioiden lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että Saiva ei liikkuisi vinossa juoksulenkeillä ja herra saa nyt luvan oppia katselemaan askellajia luistellessaan Saivan kanssa, jotta tyttö liikkuisi sitä ravia. Jarrutellahan tyyppiä sitten saa, mutta se on sen omaksi parhaaksi. Uudet valjaat ovat myös ajankohtaiset, olenkin niitä jo tovin katsellut kaihoten. Vanhat Hurtta-valjaat eivät täydellisesti istu, mikä voi osaltaan johtaa tuohon toispuoleiseen jumiutumiseen, kun veto kohdistuu väärin. Kovin paljoa S ei vedä, mutta äkkiäkös se juntturaan johtaa vähäinenkin vedättäminen. Kovan liikunnan jälkeen venytellään raajoja ja selkää ja muistetaan ne alkulämmittelyt. Hierojalla kannattaa rankemman liikunnan kaudella käyttää arviolta noin joka toinen kuukausi, koiraa pitää toki tarkkailla. Joillekin riittää harvemmin, joillekin useammin.

Näillä eväillä tytön pitäisi pysyä hyvässä kunnossa. Sain paljon hyviä ohjeita ja kannustusta siihen, että hieron välillä itsekin tytsyä. Kaiken kaikkiaan tuli hyvä mieli hierojan käynnistä ja kokemus oli oikein avartava ja mukava.

Tulipas maratonpäivitys kerrassaan!

7 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Sehän kuulosti hyvältä! Nyt puraisi ittelläkin hierontakärpänen. :) Niu tykkää niin rapsuttelusta ja vanutettavana olemisesta, olisi varmaan aika otollinen hierottava, hihii.

Kohti koiruutta kirjoitti...

Olipa kiva lukea kokonainen kertomus hieronnasta! Toivottavasti joskus pääsisi ihan maallikkohierontakurssille opiskelemaan, että miten koiraa pitäisi hieroa. :)

wind-up toy kirjoitti...

Elina: Suosittelen lämpimästi. :) Vaikkei Saivankaan kanssa mitään fyysisesti raskasta varsinaisesti harrasteta (paitsi se rullaluistelu), niin saattaa lihakset jumiutua silti.

KK: Ja ota huomioon, ettei ollut edes kokonainen kertomus, kun jätin kuitenkin pois kaikki yksityiskohdat itse hieronnan etenemisestä. ;) Mutta kiva, jos tekstistä oli iloa. :)

Maija kirjoitti...

Olipa hyvä kirjoitus ja vieläpä seikkaperäinen! :)Olisi kyllä ihan mielenkiintoista perehtyä tuohon hierontaan itekkin, löytäisi vain siihen liittyvää kirjallisuutta :)
Tuli vielä näin ihan out of blue mieleen, että voiko peitsaaminen kieliä lihasjumeista tai vaikuttaa niihin?
Kuurakin välillä kulkee joskus vähän sivuttain, mutta olen huomannut että hihan oikaiseminen hännän vierestä auttaa tähän ongelmaan. Liekkö se jotenkin häiritsee tuon liikkumis-kordinaatioita :D

wind-up toy kirjoitti...

Maija: Peitsatessa koiran selkä ei liiku kuten vaikkapa ravissa. Eli käsittääkseni peitsaaminen voi kieliä jumeista ja myös aiheuttaa niitä. Kun Kuura makaa rentona niin kannattaa silitellä pitkin vedoin, Saiva ainakin reagoi kipeisiin kohtiin hätkähtämällä/nostamalla päänsä.
Mä tiedän nyt jotain hieromisesta, kun sain hierojalta hyviä vinkkejä ja mulla on olemassa koiranhierontakurssin matskut paperilla, mutta itse kurssille en ole vielä päässyt. Jos haluat jotain yksinkertaisia ja helppoja vinkkejä niin voin koittaa neuvoa. :)

Emma kirjoitti...

Hyvä kirjoitus. Jospa hieronnasta olisi apua Saivalle ja liikunta nyt palautuisi ennalleen. :) Vois joskus nuo meijänkin hurtat hierotuttaa jollakin (vink vink, menehän sinne kurssille niin sulle on täällä jo kaksi asiakasta. :D ).

wind-up toy kirjoitti...

Emma: Eiköhän hieronnasta ollut apua. :) Kun vain jatkossa muistaisi nuo venyttelyt. Ja hyvä tietää, että asiakaskuntaa löytyisi :D