Hilippa hakureenilöissä

Haku kuuluu yhteen niistä lajeista, joita olen suunnitellut Hilpan kanssa testattavaksi. Saiva on sen verran pidättyväinen ja yhden ihmisen koira, että uskallan väittää, että sen kanssa olisi iso homma saada ihmisten etsimiseen motivaatio kohdalleen. Hiippa on eri puusta veistetty tässä suhteessa ja se pitää paljon kaikista ihmisistä. Lisäksi se on Ahne.

Tänään aamuysiltä startattiin porokoira-Alman ja emäntänsä kanssa auto ja suunnattiin Suonenjoelle Hilpan ekoihin hakutreeneihin. Lähtötaso nolla, joten niillä mentiin. Näkö- ja kuuloavuilla lähdettiin liikenteeseen. Ekalle maalimiehelle Hilpa sanoi pienen pöhäyksen, mutta meni sitten morjestamaan ja kekkasi, että pirhana, tältähän saa lihapullia! Parille ekalle maalimiehelle miun piti myös vähän avustaa kävelemällä vähän matkaa koiran tukena, mutta kolmannelle se sai jo rohkeutta ja meni ihan itse. Hävitettiin apujakin jo ja voi kun Piiparisesta oli kivaa! Neljä "ukkoa" nostettiin ennen ruokataukoa. Koirakoitahan oli 8 meidän lisäksi ja oltiin tokavikoja juoksujen takia. Niin ja Hoo karkasi autosta oman vuoronsa jälkeen. Ikkunat ei ollu isollakaan auki, mutta näköjään tarpeeksi tuolle kahlekuninkaalle. Sinne se hakumetsään pinkaisi iloisena meikäläistä morjestamaan.

Keittolounaan jälkeen jatkettiin, ajattelin ensin, ettei Hips jaksa 2-3 maalimiestä enempää, mutta hyvinhän tuosta löytyi virtaa kun metsään pääsi. Eka maalimies vähän hihkui Hilpalle etäältä ennen kuin meni piiloon, toinen vain vilahti näkyvissä ja kolmas taputti pari kertaa käsiä umpipiilosta. Kaksi ensimmäistä Hiippa nosti helposti, mutta umpipiilo oli vähän hankala, kun se oli eka maalimies, jonka menoa H ei nähnyt yhtään ja meni vielä kunnolla piiloon. Lähti vähän epäröiden, otin pari askelta niin jatkoi sitten menoaan hyvin. Juoksi huti ja vähän aikaa nuuskutteli, kurkkasi meikäläistä ja sitten löysikin maalimiehen. Vikaksi tehtiin vielä motivaatiopisto eli alusta asti maalimies otti kontaktia ja hihkui metsään mennessään: hyvin toimi.

Olipahan meillä vain mukavaa ja on se hienoa nähdä, kun oma koira syttyy johonkin hommaan. Kouluttaja oli asiantunteva (oma koira hälyryhmässä) ja porukka oli mukava ja tsemppaava. Toivottavasti saadaan tätä harrastusta jatkettua tulevaisuudessa. Kouluttajan mukaan Hilpassa on potentiaalia: käyttää nenää, liikkuu hyvin ja on motivoitunut etsimään ihmisiä. Ohjeeksi haukun opettelun lisäksi, ettei pidä edetä liian nopeasti, että motivaatio myös säilyy.