Rokotuksilla

Hilpa kävi tänään hakemassa ekat rokotukset vähän ennakossa. Nitalle haettiin lääkettä hiivaan, joka iski sen tassuun, joten ajattelin, että sama ottaa Hilpa kainaloon ja tuikata samalla käynnillä rokotteet niskaan, ettei tartte toista kertaa samalle viikkoa maksaa käyntimaksua. Hilpan osuus 89e loppusummasta jotain 30e luokkaa, kun käyntimaksu puolitetaan mun ja porukoiden kesken.

Hips käyttäytyi ihan hyvin, toki oli vähän tylsää, kun piti ootella, että Nita tutkitaan ensin. Ell kurkisti korvat, hampaat, silmät, sydämen ja lämmönkin. Hampaiden katsominen oli vähän tuskallista (lue: jouduin pitelemään), lisää treeniä siis. Itse piikki aiheutti inahduksen, mutta hyvinhän tuo vielä pöydällä pönötti, eikä ollut kiire pakoon. Hilpa ei kyllä muutenkaan ota erityisen raskaasti tämmöisiä asioita. Se vasta kaatoi päällensä pienen jakkaran telmutessaan sisällä ja jäi hetkeksi jumiin sen alle. Kauhealla kiljunnalla pakoon, mutta sitten meni heti takaisin katsomaan, että mikä iski.

No takaisin asiaan. Eli lääkärin täytellessä tietoja Hilippa katsoi "hienosti" mallia Nitasta, joka oli syvästi sitä mieltä, että hänen yksityisyyttään on vakavasti loukattu ja täältä lähdetään pois vaikka ryömimällä. Siinä sitten istuttiin vierekkäin nokat ovea kohti ja piipattiin. On se kiva, kun isot koirat näyttää miten missäkin käyttäydytään - not.

Meidän kaikki kivat suunnitelmat (Hilpan kasvattajan vierailu + retkeily sekä Saivan mejä-koe ja Hilpan pentutreffit) peruuntuivat tältä ja seuraavalta viikolta. Jee, en ois halunnukaan mitään noista, varsinkaan mejä-koetta, joka todennäköisesti siirtyy ensi kesään saakka. Syvä ärsytys. Saiva nimittäin päätti napata jostain kummasta itselleen elämänsä ensimmäisen kennelyskän, joten Saiva on ekaa kertaa sairas. On se kumma, kun mokoma tauti iskee kaikesta varovaisuudesta huolimatta täällä perähikiällä, kun taas Oulussa selvittiin sairastumatta vaikka epidemia jylläsi ympärillä. Mutta tämmöistäpä tämä on koirien kanssa. Nyt vaan toivotaan, että päästäisiin mahdollisimman vähällä sairastamisella. Saiva oli ekana yönä (la-su) melko huonona, yski paljon ja kakoi limaa, mutta sen jälkeen on onneksi helpottanut. Tänään se oli jo sitä mieltä, että pitkälle lenkille lähdetään, mutta emäntä ohjasti tyynesti kotia kohti. Törkeää koiran tarpeiden laiminlyöntiä, Saikkonen tuntui katseellaan sanovan.