Lampolan ovella oli yksinään vastassa pässi. Saiva meinasi mennä tohottaa vaan sisälle, mutta pysähtyi sitten kuin seinään, haisteli oikein varovasti ja sitten kajahti haukku. Oli muuten pikkasen innoissaan, häntä heilui väkkäränä ja pässiä se palasikin haukkumaan aina vähän väliä.
Kanahäkistä oli karannut yksi asukki ja se tepasteli pässin lähistöllä. Saiva mokoman bongasi ja hiippaili haistelemaan, kana säikähti ja teki syöksähdyksen ennen kuin lähti karkuun. Saikkonen säikähti ja pinkaisi pakoon. Hassu koira. Sisällä se kävi varovasti haistelemassa kanoja häkin läpi, haukahti varovaisesti ja säikähti, kun kanat räpiköivät. Kielsin tietysti haukkumisen, eikä se enää palannutkaan kanoja kiusaamaan.
Lampaita tosiaan on tilalla paljon. Jos Saivalta kysytään, niin niitä oli ehkä vähän liikaakin näin äkkäseltään pienelle mustalle lapinkoiralle. Käytävän molemmin puolin oli määkiviä päkäpäitä. Reippaasti S kulki käytävällä ja haisteli lampaita, mutta ei ihme kyllä haukkunut.
Tilalla on myös yksi suomenhevonen, joka teki heti tunnustelevan haukahduksen jälkeen selväksi, ettei tätä pollea komennella. Saivalle hevoset ovat niin tuttuja, että se ei "tutustumisen" jälkeen kiinnittäny heppaan huomiota.
Koirakaverina oli Sani. Tytöt tuli vaihteeksi hyvin juttuun. Kerran meinasi tulla rähähdys, mutta ei muuta.
Nätti Santsa |
Olkilyhteet kuivumassa |
Jännät portaat, joissa Saivakin reippaasti kulki |
Hymy ♥ |
1 kommentti:
Saivallapa oli ollut mielenkiintoinen tutustumispaikka, ei ihme, että tykkäsi!
Lähetä kommentti