Koirakaverin visiitti

Tänään oli jännittävä päivä pienen Saivan elämässä, nimittäin ensimmäistä kertaa kylässä kävi koira! Islanninlammaskoira Myssla piipahti käymään omistajansa kanssa illan mittaan ja voi sitä tohinaa.

Saiva meni häntä heiluen ovelle vastaan, mutta oli kuitenkin hieman varuillaan. Myssla olisi innokkaasti halunnut tervehtiä, mutta pikku likka ujosteli alkuun kovasti ja pysyi turvallisen välimatkan päässä. Koirakaveria pidettiin siis hihnan päässä ja odoteltiin, että Saiva tottuu sen läsnäoloon. Mysslalla oli kova hinku päästä haistelemaan ja tekikin ryntäyksiä Saivaa kohti ja haukahteli. Ymmärrettävästi se oli pienestä hiukkasen pelottavaa, häntä heilahteli kuitenkin kokoajan ja elehti siihen malliin, että kiinnostus toista kohtaan oli kova. Mysslan omistaja päästi koiran hetkeksi hihnasta irti ja Myssla juoksi Saivan perään. Pikku koiruus juoksi pakoon ja vikisi siihen malliin (pissiäkin tuli hieman), että nappasin sen syliin (istuin lattialla) ja Myssla taas hihnan päähän.

Aikansa kaveria katseltuaan Saiva kuitenkin rohkaistui hieman yllättäen ja siitäkös riemu repesi! Toverukset laukkasivat ympäri kämppää ja painiskelivat. Välillä juotiin yhdessä vettä ja lepäiltiinkin vähän. Sitten sama rumba uudestaan! Saiva meni välillä sängyn alle piiloon, minne isompi Myssla ei mahtunut ja sekös oli Saivasta kivaa! Myssla sitten keksi hypätä sängylle, jonne pienempi taas ei vielä pääse. Sitten taas laukattiin pitkin poikin.

Oli ihana katsella kaverusten telmimistä. Kovasti tyttö murisi painiessaan. Aikaisemmin ei ole kuin vähän urahdellut leikittäessä, mutta nyt pääsi murina. Ja ison koiran murinalta kuulostikin! Muuten leikki reippaasti, vingahti pari kertaa kun meno kävi liian kovaksi. Isoja loikkia teki Myssla-raukan päälle ja pureskeli pentuhampaillaan toisen jalkoja. Hienosti Myssla jaksoi toisen tohinaa eikä murahdellut. Toki välillä piti pistää pikkuinen kanveesiin.

Nyt sitten uni maistuukin, jospa jaksaisi nukkua koko yön aamuun asti. Viikonloppuna mennään katsomaan toisia koiria allekirjoittaneen kotiin. Siellä odottelee itäsiperianlaika Nita ja kaksi chihuahuaa, Pilvi ja Pepi. Kenties jopa veljen koira Sani. Saas nähdä mitä siitä tulee kun koko lauma kokoontuu. Jos aloittaisi tutustuttamisen Nitasta, se kun on lauman vanhin ja on ennenkin tykännyt leikkiä pentujen kanssa. Koiran ehdoilla mennään.