tiistai 12. elokuuta 2014

Kesäloma part I: Myssla, Kelmi ja piikki

Lyhyestäkin kesälomasta ehtii kertyä ihan kiitettävästi erilaisia tapahtumia ja myös kuvatuksia. Aloitetaan siis alusta eli kesäloman ekasta päivästä. Maanantai-iltana ehdittiin työpäivän jälkeen ajella Ouluun ja tiistaina sitten suunnattiin Iihin Mysslan ja Kelmin kanssa ja käytiin koirapuistossa. Oli Iihin muutakin asiaa, mutta se ei tämän blogin aihepiiriin kuulu, joten jätetään se nyt tästä pois.

Iistä sitten ajelimma takaisin Ouluun ja istuskeltiin vähän aikaa helteestä kärsien kämpällä ennen kuin lähdettiin keskustaan. Kätevästi sunnuntai-iltana muistin että viikon sisään pitäisi eräs riistariiviö rokottaa; hyvän koiranomistajan/-haltijan tuntomerkit täyttyi selvästi. Eipä vahinko ollut suuri, kun sain varattua ajan Animagiin (ent. Akuutti). M & K:n emäntäinen otti omien koiriensa lisäksi Saivan mukaan nappikauppaan siksi aikaa, kun Hipsuttimen kanssa käytiin rokotuksilla. Painoa pienellä oli 10,9 kg ja rokotuksista ei ollut moksiskaan. Pieni napatyrä sille on ilmestynyt pentutarkin jälkeen ja kysyin nyt sitten ell:n mielipidettä asiasta. On kuulema niin pikkuruinen, että on siinä rajalla voiko edes napatyräksi sanoa, joten ei vaikuta elämiseen eikä jalostukseen. Käsitykseni mukaan kellään muulla metsänväestä ei napatyrää ole. Käynti maksoi 57,40 e mikä on kohtuullinen nykyiseen hintatasoon suhteutettuna (62 e oli aika yleinen hinta).

Lääkärissä
Eläinlekurin jälkeen ajeltiin sitten hiekkamontuille koiria uittamaan. Harmi kun ei sattunut bikinit matkaan, niin olisi päässyt itsekin pulahtamaan. Pari pokkarilaatuista kuvaa ja videonpätkäkin tarttui muistoksi.






lauantai 2. elokuuta 2014

Kotipaikalla

Kolme viikkoa sitten perjantaina hyppäsin koirakaksikon kanssa linja-autoon ja suuntasimme kohti Kainuuta. Hilpa ei ole ennen bussissa muistaakseni matkustanutkaan, mutta hienostihan tuo meni vaikka ensin olisikin halunnut morjestaa vieruspaikkalaiset. Valitsin perimmäisen paikan bussista, jotta saataisiin istua mahdollisimman rauhassa ja sainkin hetkeksi torkahtaa, kun Hipsukin luovutti istuskelun, otti Saivasta mallia ja alkoi makoilemaan.

Bussi saapui Nurmekseen, mistä isoveljeni oli vastassa ja hänen kyydillään päästiin loppumatka mökille (kivaa, kun kotikonnuille ei pääse suorilla julkisilla yhteyksillä). Ei olla koko kesänä mökille asti vielä ehditty ja siitäkös riemu repesi, kun likat pääsivät autosta! Vastassa oli tällainen kaksikko, isä Hippo ja poika Aslakki.

Yö laskeutuu
Poikia vähän pelotti vallan villeiksi heittäytyneet tytöt, mutta S ja H onneksi keskittyivät toistensa jahtaamiseen. Seuraavana aamuna jatkettiin tutustumista rauhallisemmissa merkeissä.


Tilanne vaatii selkeitä eleitä sillon kun toista pelottaa





Saiva hommissa
Ja Hilippa omissa hommissa


Laulukuoro


Katajainen kansa. Eiku..


Kun Kuusamon vieraat olivat jatkaneet matkaansa suunnattiin mekin piipahtamaan kylille hakemaan Nita ja chihut mökille. Perässä tulivat sitten myös veljeni perheineen Sanin kera. Olin positiivisesti yllättynyt, ettei Saiva tällä kertaa kokenut tarpeelliseksi alkaa uhoamaan Sanille. Olisiko sterilointi rauhoittanut Mustasurmaa vai olisiko se aistinut, että Sani oli hieman kipeänä, ken tietää. Hilpa olisi kovasti halunnut olla Sanin kaveri, mutta sai vastaukseksi vain murinaa. Mukavasti vierähti lauantai, koiria oli piha täynnä ja joukon jatkona kummityttökin, joka on kyllä reipas tytsy koirien kanssa. Lauantai-iltana olikin sitten lapsenvahti-homma tiedossa ja olin illan ja osan yöstä kylän pinnassa itkuvahtina. Nukkumaan mentiin kuitenkin mökille, kun halusin olla siellä mahdollisimman paljon.

Pihavahtihommia kylillä


Sani tarkistaa mansikkasatoa
Jäyhä jököttäjä
Minni Hapsiainen
Kummitettava kuivaharjoittelee pelastusliivien käyttöä
Ja maailman paras Nita



Sunnuntai meni pitkälti kylillä. Laiteltiin aamulla mökki kuntoon seuraavaa visiittiä varten ja sitten öhnötettiin kotona välillä torkahdellen loput päivästä ennen Kuopioon lähtöä. Nappasin vanhan ja uskollisen "kirvan" itselleni lainaan ja pärryyteltiin sillä takaisin tänne Savvoon. Pääsen ensi viikolla kesäloman viettoon. Pohjoiseenhan sitä olisi mieli halajanut, mutta niinhän se tuppaa elämässä menemään, että ei mene niin kuin on suunnitellut, joten tällä kertaa otetaan suunnaksi Oulu ja kotipaikka. Tiedossa ystävien, perheen ja kummitettavien tapaamista, mikä ei ole laisinkaan huono vaihtoehto! Josko pohjoiseen pääsisi sitten taas ensi vuonna.

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kehityskuvatuksia

Hiljaiseloa ollaan vietetty koirain kanssa. Mie päivät töissä ja helteitä on piisannut, joten olen panostanut pitkiin aamulenkkeihin, kun iltaisinkin alkaa väsy painaa jo varhain. Mökillä käytiin pari viikonloppua takaperin ja kuviakin tuli otettua, josko tässä flunssan kourissa jaksaisin ne vielä tän viikonlopun nimiin käydä läpi. Torstaina käytiin helteestä huolimatta pikaisesti vähän treenailemassa Alman ja emäntänsä kanssa. Eihän siitä mitään tullut, kun ei oikein löytynyt keskittymiskykyä kummastakaan koirasta. Almasta otin 1v kuvat ja Alman emäntä sitten ystävällisesti otti miun koirista seisomapotretit.

Tässäpä treenikamu Alma.



Ja S. Aikkonen kuukautta vaille viisi(!) vee. Päivitin samalla Saivan infosivun, Hilpalta päivitinkin jo aiemmin.


Sekä Hilipaloo 1v 2kk.


Perushuollon (kynsienleikkuu, harjaaminen) lisäksi sain tänään aikaiseksi hierottua Saivan. Jostain syystä se menee aina toispuoleisesti jumiin niin, että toinen lapa ja vastakkaisen puolen kankku. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta nyt ei jumit ollu pahana, joten josko oisin saanu itse ne avattua.

Viimeaikoina on omien murheitten takia tullut hieman laiminlyötyä koiria. Lenkillä ollaan tietysti käyty, koirapuistossakin juostu ja aamuruoan ne saavat aina kongeista. Mutta jotain muutakin puuhaa sitä haluaa otuksilleen tarjota, joten otin itseäni niskasta kiinni. Hoksasin, etten ole tainnut Hilpalle koskaan piilottaa nameja pitkin asuntoa, mikä on yksi Saivan lempipuuhista sisätiloissa. Joten kävin suljetun oven takana piilottamassa ensin nameja Saikulle ja päästin sen sinne puuhailemaan sillä välin, kun piilotin Hilpalle nameja toiseen huoneeseen. Se sai vielä helpotukseksi kulkea perässäni ja nappasikin monta namia heti, mutta kaikkiin ei ehtinyt mukaan. Laitoin sitten namipussukan pois ja Hilpa pari sekuntia mietittyään lähti nuuskuttelemaan ympäri huonetta loppuja nameja etsimään. Blondi hoksasi nopsasti jutun juonen.