torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi ja parantelua

Uusi vuosi vaihtui varsin rennosti. Saiva ei edelleenkään korvaansa lotkauttanut raketeille ja Hilpakin, joka ensimmäistä kertaa raketteja kuuli ja näki, vain kuulosteli paria ensimmäistä pamausta, mutta sen jälkeen oli kuin ei mitään. Lenkillä käytiin ennen kuutta, jolloin ei vielä paukkunut ja seuraavan kerran sitten puoli yhden aikaan yöllä, jolloin raketit pamahtelivat kovastikin kerrostalojen välissä. Hyvin meni siis, toivottavasti Piippa on jatkossakin yhtä lunkisti.

Saiva alkaa parantua kivasti. Haava näyttää hyvältä ja tänään oli jo ulkona pirtsakampi, tähän mennessä se siis on ollut varsin perässä vedettävä löntystelijä, vaikka toki ollaan käyty vain pissatuslenkkejä. Hieman jännitin, että vetääkö sillä vatsan ummelle, kun meni melkein se kaksi vuorokautta ennen kuin tuli ensimmäinen leikkauksen jälkeinen kakkis. Tulihan se kuitenkin lopulta.

Ensimmäisen yön jälkeen en ole sillä tötteröä päässä pitänyt, sillä Saiks läähätti ja kuolasi aamuyöhön asti raskaasti ja nukkui sittenkin vain muutaman tunnin ennen kuin aloitti uudestaan läähättämisen. Ei huvittanut valvoa toista 21 tunnin putkea, joten tuunasin Saivalle toisen paidan, joka ulkoilupaidasta poiketen peittää peräpään paremmin ja estää varmasti nuolemisen.

Ulkoilupaidan tein siis niin, että leikkasin paidan selkäpuolelta pari kaistaletta ja ompelin ne helmaan renksuiksi, joista voi pujottaa takajalat läpi, että paita pysyy paikallaan. Paidan helma suojaa haavaa ulkoillessa kuralta, mutta mahdollistaa tarpeiden teon.

Katu-uskottava Amorphiksen ulkoilupaita
Sisäpaidan laitan koiralle nurinpäin päälle, eli takajalat hihoista ja häntä päänsuusta. Kaventelin tätä paitaa reilummin, ettei jäisi turhia rakoja, joista kieli voisi lipsahtaa masun puolelle. Helmaan ompelin kujan ja pujotin siitä narun, että saan kirrattua helman kainaloiden taakse. Tämä viritelmä pysyy melko hyvin paikallaan, mutta lisäksi laitoin vielä juoksupöksyt päälle varmuuden vuoksi, kun näytti että paita yksinään näytti toisinaan hieman valahtavan. Parastahan olisi ollut tehdä haalari, mutta siihen ei taidot riittäneet, mutta näillä näytetään pärjäävän.

Sisäpaidan sovittelua
Hilpa on antanut Saivan olla suhtkoht rauhassa. Tänä aamuna ensimmäistä kertaa yritti laittaa leikiksi ja hyppi Saivan niskaan, mutta uskoi kieltoa ja purin suurimmat leikki-innot sitten itse Hiipan kanssa. Koirapuistossa oisin käyttänyt penikan eilen illalla juoksemassa, mutta mokoma vain nuuskutteli ja pöhähteli pimeässä kaikelle mikä vähänkin liikahti, eikä muuten kiva vinkupallo kiinnostanut paria juoksupyrähdystä enempää.

Hilpakin halusi askarrella: neulatyynystä tuli entinen

maanantai 30. joulukuuta 2013

Potilas Saarinen

Saivalta lähti tänään kohtu veks. Operaation myötä lompsa köyhtyi huikeat 468e, mutta koira on kotona oltuaan klinikalla viisi tuntia. Hilippa oli niin iloinen kotiin palanneesta siskosta, että pissasi kahteenkin kertaan alleen, mutta on sen jälkeen keskittynyt puristerenkaaseen, jonka sai ennen kuin lähdin Saikkua hakemaan. Seuraavaksi operaatio haavasuojapaidan ompelu, koska Saiva ei todellakaan arvosta kartiota pätkääkään.


torstai 26. joulukuuta 2013

Joulu oli ja meni

Saivan kohtutulehduksesta huolimatta uskaltauduttiin ajamaan Kainuuseen joulun viettoon ja onneksi mentiinkin. Ikävähän tuo olisi ollut viettää juhlapyhät yksin koirien kanssa kaupungissa. Saikkonen pärjäsi oikein hyvin, sillä on edelleen vuotoa, mutta mitään muutosta käyttäytymisessä tai yleisessä voinnissa ei ole suuntaan tahi toiseen viikon takaiseen verrattuna. Huomenna heti aamusta soitan puhelun ja varaan sille leikkausajan, kun ei tuo vaiva näytä lääkitykselläkään tokeentuvan.

Kepo kävi Kainuun perukoilla meitä tervehtimässä ennen aattoa. Suunnitelmat toki oli suuret, että käydään vaikka ja missä, mutta kovin oli märkää, pimeää ja sateista, vaikka lunta iloksemme olikin, että koirien ulkoilutuskin hoidettiin vain pyöräteitä pitkin. Nähtiin molempia allekirjoittaneen kummityttöjä, joten varsin lapsirikasta oli lomailumme. Aiemmin ostettujen pantojen lisäksi koirat eivät saaneet muita lahjoja kuin poron lantiot syötäväksi aattona. Hyvinpä vaikuttivat tyytyväisiltä.



Tiesittekö että uunissa on kinkku?


Ps. Täytyy vielä lisätä, että sain joululahjaksi lapaset, jotka oli kudottu langasta, jossa puolet oli Saivan pohjavillaa ja puolet harmaan suomenlampaan villaa. Kyllä kelpaa. ♥