Millä "lääkkeillä" Saivan kanssa sitten ollaan menty? No ensinnäkin pitkä liina kulkee aina autossa mukana ja toinen liina on täällä kämpillä. Liinaa käytän riistarikkaiksi tietämilläni alueilla tahi mikäli Saiva näyttää siltä, että sillä on vähän turhan paljon vauhtia ko. päivänä. Nyt kun talossa on tavoille opetteleva pentu (eipäs: teini), niin olen rajoittanut aiempaa enemmän Saivan vapautta, jotta ainakin Hilippa oppisi irtipitovarmaksi. Käytännössä Saiva on vapaana vain aukeilla paikoilla ja satunnaisesti metsässä, kun emme etene mihinkään vaan koirat keskittyy leikkimään. Ihanne olisi tietenkin, että hihnatta kulkeminen olisi normaalia, mikä vähentää ainakin Saivan kohdalla karkailuja, mutta siitä oon nyt joutunu tinkimään.
Aikana ennen Hilpaa Saiva oli enemmän vapaana, jolloin pidin tarkasti silmällä sitä, ettei se irtoa liian kauas. Mitä kauempana Saiva on, sitä huonommin se kuuntelee käskyjä. Korvien mukana pysyminen on muutenkin varsin kausittaista. Esim. viime talvena tilanne oli hyvä: Saiva kuunteli hyvin käskyjä, ei karannut muiden koirien luokse, sen sai ääntä korottamalla luopumaan äänien kuuntelusta (ihanaa rapinaa puskassa, jänes?) jne. Sitten koitti kevättalvi ja S pääsi Nitan kanssa juoksemaan ja sen jälkeen Saiks on ollut korvattomampi kuin aikoihin. Pieniä harjoituksia (kontaktin parantamista, runsasta palkkaamista, harkittuja hihnattomia pätkiä) ollaan tehty, mutta pääpaino miulla on ollut nyt murkkuikäisessä Hilpassa. Positiivisella mielellä kuitenkin. Saivahan toki aina tietää, missä mie kuljen, mikä on sen mielestä tärkeintä. Sen mielestä on täysin toissijaista käykö se omilla retkillään vai kulkeeko lähellä koska: "kyllähän mie akka tiedän, missä sie olet ja löydän siut mistä vain."
Jutun kuvat otettu sunnuntaina Ylitorniossa, missä käytiin lenkillä, kun oltiin taas vaihteeksi kepon luona. Porojakin kuultiin, ei nähty. Kellokas kulki jossain metsässä ja Saiva seurasi korvatutkillaan tarkasti sen kulkua aivan hipihiljaa. Hilpakin hieman kuulosteli, onkohan näille sisäsyntyistä tunnistaa kellon kilkatus?
ps. Vaikka luonne-erot omilla tytöillä on varsin selkeät, mikä vaikuttaa irtipitovarmuuteen, niin varmasti myös se tosiasia, että Saivalla oli pentuna paljon vähemmän vapailulenkkejä kuin Hilpalla vaikuttaa asiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti