Pitemmittä puheitta tässäpä linkki Emman kuvaamaan videoon. Pätkä on kuvattu ekaan luoksetuloon asti, tuosta kontaktinpito parani ja homma oli rauhallisempaa kuin ekalla kerralla. Etäisyys poroihin oli myös parempi. Paljon on opittavaa, mutta olin silti ylpeä pikkumustasta. Ensi talvena olisi tarkoitus käydä eri paikassa harjoittelemassa hallintaa ja yhteistyötä sekä laumanlukua isommalla poroluvulla. Mutta vuoteen mahtuu monta muuttujaa, joista vähäisin ei ole Saivan terveystilanne, joten katsotaan sitä sitten loppusyksystä. Jos suunnitelmat toteutuu niin olisihan tuo kiva päästä testiin asti.
Tässäpä Mariellan ottamia kuvia.
2 kommenttia:
Hienoja kuvia ja kivaa että lappalainen pääsee tekemään sitä mihin se on luotu!
Videon katsoin ja Saiva-tyttönen näytti kylllä nauttivan puuhasta ihan kybällä!
On varmaan ihmeellistä tuommoisessa aitauksessa huomata miten siitä omasta kotihalikoirasta kuoriutuu yllättäen ihan oikea paimenkoira ihan verenperintönä! :)
Ehkä mekin vielä joku päivä...
Lähetä kommentti