Emännällä oli toki kamera mukana ja aikomuksena oli ottaa paljon kuvia ihanista muhkupennuista, mutta kuinkas ollakaan. Harmaa ja synkkä sää yhdistettynä Canonin perusobjektiin (surkea!) sekä amatöörikuvaajaan vesitti tämän hienon ideani. Kiukuttaa edelleen, mutta minkäs teet. Muutaman kuvan sain pelastettua ja lisää voi tsekkailla Tulettaren kennelin blogista.
Pentujen Isla-emä ei olisi varmaankaan ollut kovin mielissään siskonsa vierailusta, joten Saiva sai luvan jäädä ulos siksi aikaa kun me ihmiset ihasteltiin sisällä pentuja. Lisäksi Saiva-raukka joutui olemaan hihnan nokassa kiinni, sillä tottakai se aloitti tärppipäivänsä. Kahvittelujen jälkeen vietiin pentulauma ulos, samoin kuin kasvattajan uusin hankinta Kaneli-tyttö (Fihtolas Kaneli) ja keskenkasvuinen Veksi-poika (Tulettaren Feijari), joka ei vielä Saivan tuoksuista mitään ymmärtänyt.
Tässä tulee kermanvärinen poitsu, Tulettaren Gosmos. Muhkea urospentu. Muistuttaa paljon Saivan Ransu-veljeä (Tulettaren Cummitus).
Vaaleampi kermanvärinen poika, T. Gisälli. Vähemmän muhku kuin veljensä. Kuva on vähän huono asennon osalta, mutta minkäs teet kun tyyppi yllätettiin kanin papanoiden syönnistä.
Gisälli tutustuu Saiva-tätiin. Kaikki pennut kävivät Saivan tervehtimässä ja kiusaamassa. Yksi roikkui Saivan valjaissa ja toinen kiskoi hihnaa. Saikkuli välillä vähän pyöräytti pentusia ympäri ja jäykisteli, mutta sitten sitä harmitti jos yksikään pentu ei ollut sen luona. Eli taisi tykätä pikkuisista, vaikka vähän piti välillä esittää. Likkaa harmitti vietävästi, kun ei saanut ollut vapaana.
Tässä riistanvärinen poitsu, jolla persoonallinen piirto. Hauska ja äänekkäin penska. Taustalla on Veksi, josta tuli selvästi mieleen isänsä, mutta myös Saivan serkkupoika Lumes (T. Benji).
Ja viimeisenä toinen riistanvärinen poika, allekirjoittaneen henkilökohtainen lemppari. Muistuttaa luonteeltaan hyvin paljon Saivaa ollen ihmisläheinen, mutta kuitenkin itsenäinen seikkailija, jota ei ruoka-aika paljoa kiinnosta.
Galaxi ja Gomeetta vauhdissa. Reippaita pentuja kaikki.
Saiva tykkäsi painiskella Kanelin kanssa. Kanelia ensin vähän pelotti vieras musta koira, mutta sitten Saiva osoittautuikin kivaksi tyypiksi.
Veksi taas oli erittäin vauhdikas ketale.
Kiitos vielä kasvattajalle, kun saatiin käydä kylässä! Toivottavasti loputkin pennut löytävät pian kodin.
6 kommenttia:
Auuuuwwww. Tämmöisiin postauksiin pitäisi laittaa jokin K-merkintä. Tulee ihan kauhea pentukuume. Hillittömän sööjä palleroita. Sainpahan tästä taas puhtia jatkaa sulhon etsintää Seitalle.
Ei hitsin hitsit!!! Tiia! Ei tämmösiä peku-kuumetta nostattavia kuvia saa laittaa! x)
Eksyin ihan vahingossa Googlen kautta tänne blogiin lonkka- ja kyynärkuvausinformaatiota tonkiessani ja jäin ihan jumiin lukemaan. Voi kiesus, että osaakin olla suloisia pentukoiria :) En ole ennen nähnyt pikkulappalaisia, että pienet pystykorvaiset osaavatkin olla mutusia <3 (kessunomistaja siis itse olen).
Jätän tämän blogin lukulistalle, toivottavasti et pahastu.
Laitetaan korvan taakse, että pentukuvista voisi varoittaa jo otsikossa. ;)
Rni: toivottavasti löysit etsimääsi tietoa lonkka- ja kyynärkuvauksista. :) Enkä tietenkään pahastu, uudet lukijat ovat lämpimästi tervetulleita! Pienet kessupennutkin ovat muuten hillittömän suloisia. :)
Ompa söpöjä pentuja♥!!
Tykkään blogistasi(;
http://bad-nameee.blogspot.com/
Kiva kuulla, Riitta. :)
Lähetä kommentti