Saatiin sitten virallinenkin arvostelu plakkariin, junnupuolelta H (hyvä), tuomarina Gunnar Nymann. Elättelin toiveita paremmasta tuloksesta katsottuani aiemmat kehät, mutta kaikkia ei voi miellyttää. Saivan esiintymiseen olin kyllä tyytyväinen, lämmin päivä on aina vähän riski, koska meidän likka ei ainakaan jaksa olla skarpeimmillaan.
Arvostelu vaati vähän selvittelyä ja tuumailua ennen kuin selkeni, mutta tältä se näyttää:
"10 months small bitch. Needs to develope in head. Wellset ears, correct bite. OK eyes. Would like a little more neck. OK topline & tailset. Moderate angulation. Stand a little cow-hocked. Enough bone. Very close in the rear, short stepping except in the front. Coat quality is OK but grooming should be better."
Tuo "grooming" -kohta aiheutti hämmentyneen naurahduksen. Lapinkoiran harjaaminen on ilmeisesti hienompikin taiteenlaji, jota en hallitse tai sitten Saivan "kerään-kaikki-roskat-sekunnissa" -häntä ja -takamuskarvat eivät miellyttäneet tuomaria. Otetaan vastaan siistimisehdotuksia, eli mitä olisin voinut tehdä toisin. Ihan vain noin niinkuin mielenkiinnosta mietiskelen.
Näyttelyhommista jäädään nyt määrittelemättömän pituiselle tauolle, palaamme asiaan uudemman kerran, kunhan likka kunnolla vaihtaa karvansa. Se on jo alkanut, karvanlähtö nimittäin.
Kuvia päivittelen, jos niitä jostain ilmaantuu.
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010
Nätöharkat
Nähtiin tiistaina pitkästä pitkästä aikaa Mysslaa ja Kleppaa. Samana iltana olisi ollut treenit, mutta koska emäntä oli aivan vetelä ja oli tiedossa ensimmäinen vapaa-ilta viikkoon, niin päätimme suunnata islantilaisia tapaamaan. Keppana oli kovasti kasvanut, karvakin taitaa lähteä. Mysslalla oli puolestaan juoksut. Käytiin Jäälissä uimassa ts. Myssla ui, Kleppa kahlasi syvällä ja Saiva tipsutteli nätisti rannan tuntumassa vatsakarvojen just ja just kastuessa. Veilakin kävi siinä pyörähtämässä jäljestämisen jälkeen. Oli todella paljon porukkaa paikalla, myös koiria, joten Saivakin sai hihnatuomion.
Allekirjoittaneella tosiaan päättyi maanantai-iltana kolmen vieraan koiran ulkoilutusputki, se veikin joka illasta 2½ - 3 tuntia, joten eilinen vapaailta oli tervetullut. Huomenna ajattelin viedä koiruuden pitkästä aikaa myös koirapuistoon, ei ollakaan sitten toukokuun käyty.
Tänään käytiin nätöharkoissa, jonka Koirakoulu Vietti järjesti. Tykkäsin tosi paljon ja voin suositella muillekin. Vetäjänä oli Sanna-Mari Runtti, joka tuli koirien kanssa mainiosti toimeen ja osasi katsoa noita näyttelyhommia sillä silmällä. Saivalla oli alussa liikaa virtaa; täysin oma vikani, kun ei ollut koko päivään päässyt kunnon lenkille. Kiskoi siis näyttelyhihnassa, mistä tuli heti palautetta, että koiran persaus menee ihan vinossa. Korjaantui onneksi, kun oli päässyt päästelemään pahimmat höyryt, kuten arvelinkin. Seisominen tuotti myös alussa suurta tuskaa, vaikka tänä aamuna seisoi niin hienosti kotona. Tämäkin parani, kun jankkasin seisotusta pienten koirien vuorolla. Hampaiden näyttäminen on Saivalle välillä hankalaa, minulle kyllä näyttää, mutta muille saattaa temppuilla. Likka ei ole vihainen tms., mutta saattaa vetäytyä pois. Tämän tiedostin ja vetäjäkin asian huomasi heti kättelyssä, joten niitä sitten katseltiin monesti, pidettiin taukoa ja katsottiin taas uudestaan. Näyttikin muutaman vetäytymiskerran jälkeen tosi hienosti hampaat! Ei ollut enää mitään ongelmaa.
Jäi tosi mukava tunne tunnin nätöilyn jälkeen. Vetäjä sanoi, että Saivan liike on tosi mukavaa katseltavaa ja hampaatkin näytti tosi hienosti alkukankeuden jälkeen, eikä pitäisi olla mitään ongelmaa sunnuntainakaan, kun vaan mennään paikalle tarpeeksi aikaisin ja juoksutan Saivaa tarpeeksi ennen kehää. Aivan kuten Oulaisten näyttelyssäkin tehtiin ja silloinhan likka ravasi kasvattajan vierellä oikein nätisti.
Jälkikirjoitus: Niin ja unohtui ihan! Vetäjä kehui Saivan käytöstä muiden koirien keskellä, hiphei! Ei ole treeniringin kova työ mennyt hukkaan.
Allekirjoittaneella tosiaan päättyi maanantai-iltana kolmen vieraan koiran ulkoilutusputki, se veikin joka illasta 2½ - 3 tuntia, joten eilinen vapaailta oli tervetullut. Huomenna ajattelin viedä koiruuden pitkästä aikaa myös koirapuistoon, ei ollakaan sitten toukokuun käyty.
Tänään käytiin nätöharkoissa, jonka Koirakoulu Vietti järjesti. Tykkäsin tosi paljon ja voin suositella muillekin. Vetäjänä oli Sanna-Mari Runtti, joka tuli koirien kanssa mainiosti toimeen ja osasi katsoa noita näyttelyhommia sillä silmällä. Saivalla oli alussa liikaa virtaa; täysin oma vikani, kun ei ollut koko päivään päässyt kunnon lenkille. Kiskoi siis näyttelyhihnassa, mistä tuli heti palautetta, että koiran persaus menee ihan vinossa. Korjaantui onneksi, kun oli päässyt päästelemään pahimmat höyryt, kuten arvelinkin. Seisominen tuotti myös alussa suurta tuskaa, vaikka tänä aamuna seisoi niin hienosti kotona. Tämäkin parani, kun jankkasin seisotusta pienten koirien vuorolla. Hampaiden näyttäminen on Saivalle välillä hankalaa, minulle kyllä näyttää, mutta muille saattaa temppuilla. Likka ei ole vihainen tms., mutta saattaa vetäytyä pois. Tämän tiedostin ja vetäjäkin asian huomasi heti kättelyssä, joten niitä sitten katseltiin monesti, pidettiin taukoa ja katsottiin taas uudestaan. Näyttikin muutaman vetäytymiskerran jälkeen tosi hienosti hampaat! Ei ollut enää mitään ongelmaa.
Jäi tosi mukava tunne tunnin nätöilyn jälkeen. Vetäjä sanoi, että Saivan liike on tosi mukavaa katseltavaa ja hampaatkin näytti tosi hienosti alkukankeuden jälkeen, eikä pitäisi olla mitään ongelmaa sunnuntainakaan, kun vaan mennään paikalle tarpeeksi aikaisin ja juoksutan Saivaa tarpeeksi ennen kehää. Aivan kuten Oulaisten näyttelyssäkin tehtiin ja silloinhan likka ravasi kasvattajan vierellä oikein nätisti.
Jälkikirjoitus: Niin ja unohtui ihan! Vetäjä kehui Saivan käytöstä muiden koirien keskellä, hiphei! Ei ole treeniringin kova työ mennyt hukkaan.
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Murkkuoireita
Perjantaina (2.7.) käytiin pitkästä aikaa Muston ja Sallin kanssa metsälenkillä ja voi taivas, kun pikkulikalla oli virtaa! Sallikin katseli loppuvaiheessa ihmeissään, kun tämä meidän duracell edelleen pinkoi menemään. Mutta mukavaa oli, kiitos seurasta! Pitäisi varmaan kiittää myös lintuja, joita oli oikein mukava jahdata. Mustokin ihan innostui.
Lenkillä "SS-kaksikko" Saiva ja Salli hävisivät metsikköön useampaan kertaan, pikkupirut. Saatiin karjua niiden perään, mikä yleensä ainakin meidän tytteliin tepsii, mutta eipä tällä kertaa. Katseli vaan, että lällislää, täällä on kivempaa. Ja luoksetulossa ei olisi millään malttanu tulla loppuun asti. Nytkö se sitten keksi ruveta murkkuikäiseksi, hohhoijaa.
Torstaina (1.7.) temppuili treeneissä, jossa päästiin käymään ensimmäistä kertaa juoksujen jälkeen. Muuten oli meni ihan ok, mutta seuraaminen ja näyttelyravaaminen meni aivan plörinäksi, mistä kimpaantuneena/huolestuneena varasin äsken meille paikan ensi keskiviikon näyttelytreeneihin (toivottavasti paikkoja on vaan vielä jäljellä). Maksaa 3e, koirakoulu Vietti järjestää. Toinen vaihtoehto olisi Match Show, se maksaisi 5e. Koen kuitenkin mielekkäämmäksi mennä päivänkurssille, jossa voitaisiin saada hyviä vinkkejä, ja jossa oikeasti treenataan ja tunnustellaan koiraa. Voip toki olla, että kiukuttelu oli ohimenevä ilmiö, mutta eipä noista treeneistä haittaakaan voi olla!
Musto olisi erittäin mukava kaveri,
mutta ylipirteä tyttönen tuppaa ärsyttämään
Kumpi on kumpi?
mutta ylipirteä tyttönen tuppaa ärsyttämään
Kumpi on kumpi?
Hauks!
Sallin kanssa nujuamista, ihanata!
Lenkillä "SS-kaksikko" Saiva ja Salli hävisivät metsikköön useampaan kertaan, pikkupirut. Saatiin karjua niiden perään, mikä yleensä ainakin meidän tytteliin tepsii, mutta eipä tällä kertaa. Katseli vaan, että lällislää, täällä on kivempaa. Ja luoksetulossa ei olisi millään malttanu tulla loppuun asti. Nytkö se sitten keksi ruveta murkkuikäiseksi, hohhoijaa.
Torstaina (1.7.) temppuili treeneissä, jossa päästiin käymään ensimmäistä kertaa juoksujen jälkeen. Muuten oli meni ihan ok, mutta seuraaminen ja näyttelyravaaminen meni aivan plörinäksi, mistä kimpaantuneena/huolestuneena varasin äsken meille paikan ensi keskiviikon näyttelytreeneihin (toivottavasti paikkoja on vaan vielä jäljellä). Maksaa 3e, koirakoulu Vietti järjestää. Toinen vaihtoehto olisi Match Show, se maksaisi 5e. Koen kuitenkin mielekkäämmäksi mennä päivänkurssille, jossa voitaisiin saada hyviä vinkkejä, ja jossa oikeasti treenataan ja tunnustellaan koiraa. Voip toki olla, että kiukuttelu oli ohimenevä ilmiö, mutta eipä noista treeneistä haittaakaan voi olla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)