keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Pakkashetki

Herkuttelun vastapainoksi tarvitaan reipasta lenkkeilyä! Saiva on kivasti kuulolla silloin kun ollaan kaksistaan liikkeellä, mutta heti kun on Nita matkassa (oli N sitten irti tahi ei), niin korvat tippuu.

Käppäiltiin ensin pyörätiellä ja hypättiin siitä sitten suon kautta jäälle.


Luoksetuloon keskitytään täysillä!






Kuolajojo

Koskikaran kuuntelua

Noustiin rannalle ennen kuin tultiin koskelle ja seurailtiin sitten rantaviivaa. Tässä vaiheessa otin Saivan taas kiinni, kun rantametsikössä on paljon kivoja oravia, joiden perässä olisi mukava sinkoilla.
Joutsenet olivat ehtineet vastarannalle




Lehtikuusikuja näytti kutsuvalta.


Vanha pihapiiri rakennuksineen toimii nykyään museona. Kuvailtavaa siellä olisi enemmänkin, mutta pakkanen alkoi jo pureskella siihen malliin, että kiiruhdettiin kotia kohti.




5 kommenttia:

Emppu kirjoitti...

Tosi nätti lappalainen täällä :)!

http://tassujenkertomaa.blogspot.com

Mari kirjoitti...

Ai että miten ihania ulkoilukuvia! :)

Mustat ja ylipäänsä tummat koirat ovat aivan erityisen veikeän näköisiä kun niillä on kuonon täynnä lunta. Meillä Tahvo aina näyttää niin herttaiselta kun kuono on dipattu lumihankeen :)

wind-up toy kirjoitti...

Kiitos Emppu, piipahdanpa vastavierailulla. :)

Tahvo on kyllä myös sopivan tumma lumikuonoiluun. Sopiva nimenomaan siksi, että valkoinen lumi luo hauskan kontrastin tummaa turkkia vasten. :) Saivasta ei talviaikaan meinaa saada kuvaa, jossa sillä EI olisi lunta naamassa.

Terhi kirjoitti...

Ai miten kauniita kuvia ja ihanat lenkkimaastot! Sokerina kuorrutteessa tuo kaunis mustapippurilappalainen :)
Mukavaa alkavaa vuotta teille molemmille - ja koko teidän koirapoppoolle :)
//Wiiman kirjuri Terhi

wind-up toy kirjoitti...

Hauskaa vuotta myös teille! Mustapippurilappalainen - kiva termi. :D