Kiira

Käytettiin vapaapäivä hyödyksi ja päätettiin tutustua täysin uuteen tuttavuuteen: lapinporokoira Kiiraan (Kisuran Kiira). Hurautettiin Kiiran emännän kyydillä vähän syrjemmälle metsään lenkille. Kiira on piakkoin 8 v. täyttävä, rauhallinen narttukoira. Olen jo pidemmän aikaa toivonut aina niin innokkaalle Saivalle lenkkikaveriksi vanhempaa koiraa, jotta tyyppi näkisi, ettei aina tarttee vouhottaa. Eihän se toki aina riehukaan, vaan rauhoittuu myös rauhassa jolkottelemaan. Suurin osa Saivan kavereista on kuitenkin innokkaita leikkijöitä, joten olin erittäin tyytyväinen, kun päästiin Kiiran kanssa lenkille.

Harmi vain kun osui niin huono sää kohdalle, etten edes viitsinyt koittaa ottaa kuvia. Eipä sillä, silloin kun Saiva ei härnännyt Kiiraa, se juoksenteli kauempana. Niin.. on Saiva perinyt emältään muutakin kuin energisyyden, nimittäin ärsyttämisen jalon taidon. Saikkonen kiusasi vanhempaa narttua huutamalla korvan juuressa. Ei voinut pikkukoira ymmärtää, miksei toinen rallaa menemään. Kiiralla oli kyllä pitkä pinna, propsit siitä! Luovutti likkakin sitten, aina hetkeksi.

Ajattelin ensin, että Saiva mielistelisi selkeästi vanhempaa narttua. Yleensä näin onkin käynyt esim. koirapuistossa. Mutta en tiedä, mikä tuossa sitten oli, kun piti toiselle huutaa "leikitäänleikitäänleikitään". Toivottavasti Kiiralla ja porkkiksen emännällä ei lähtenyt kuulo. Iso kiitos lenkkiseurasta. Otetaan joskus uusiksi, jos viitsitte pikkumustan kiljumista kuunnella.

Lenkin jälkeen on hyvä levähtää takapihalla. Nämä kuvat ovat tosin eiliseltä, mutta samanmoinen meininki näyttää nytkin olevan. Meillä on myös kämpässä kovin kuuma, kun patterit huutavat tulipunaisina, eikä niitä saa itse säädettyä pienemmälle, joten ei ihme, kun Saikkuli näyttää tyytyväiseltä pihalla.

Mitäs siinä huitoudut kameran kanssa?

Mene pois..

.. mie haluan nukkua