 |
| tassut |
Saiva änkesi sisälle, mutta kun emäntä jäi parvekkeelle joten piti jäädä miettimään, että mitenkäs tässä nyt pitäisi toimia.
lauantai 9. huhtikuuta 2011
Keväinen päivä
Tänään oli siivouspäivä ja Saiva oli evakossa parvekkeella. Yritin avata oven varovasti huomattuani, että likka nukkuu hassulla kippuralla. Kuvan ottaminen oli emännällä mielessä, mutta ei tuota niin vain yllätetäkään.
Saiva änkesi sisälle, mutta kun emäntä jäi parvekkeelle joten piti jäädä miettimään, että mitenkäs tässä nyt pitäisi toimia.
Totinen tyttö. Saiva yllätti meidät eilen ja tuli nukkumaan minun syliini. Tyttö ei mikään sylikoira ole, tämä oli vasta toinen kerta sitten ihan pikkupentu aikojen.
Saiva änkesi sisälle, mutta kun emäntä jäi parvekkeelle joten piti jäädä miettimään, että mitenkäs tässä nyt pitäisi toimia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mitäs Saiva tykkää nostelusta ja siitä että otat sen syliin? Pyrkiikö pois?
Meillä taas syliin on tungosta ja isompi oikein tulee istumaan ihmisten lailla. :) Onhan se nyt hieman erilaista verrattuna niihin pikkupentuaikoihin kun tuota kokoa ja painoakin on kiitettävästi..
Saiva tietää että sylissä pitää olla aloillaan ja pois on turha pyrkiä. Kun tytön ottaa syliin, niin se tyytyy kohtaloonsa ja vain tuhisee turhautuneesti. :) Saiva kyllä tykkää olla lähellä silloin kun sille päälle sattuu, mutta syliin asti se änkeää vain silloin kun on mustasukkainen muille koirille osoittamastani huomiosta.
Lähetä kommentti