Kohtutulehdus

Saiva on ollut pari päivää vähän vaisu, mutta se on siltä normaalia valeraskauskäytöstä, joten en ole siitä suuremmin huolestunut, kun on kuitenkin reippaasti kulkenut lenkillä ja syönyt ja juonut normaalisti. Tänään kuitenkin kotiuduttiin Kemistä ja annoin likoille dentasticksit, niin Saiva jätti matolle jälkeensä verisen läntin. Eipä tarvinnut edes kalenteria vilkaista, kun päätin soittaa eläinlääkäriin. Saatiinkin Tuhatjalkaan aika heti tunnin päähän ja kun oltiin ajoissa paikalla niin päästiin myös etuajassa sisään.

Saikkosen lämpö oli normaali, samoin limakalvot, mutta aristi hieman vatsanseutua ja emätin oli aavistuksen turvonnut, minkä huomasin itsekin, kun tilanteen kotona tsekkasin. Ell otti näytteen ja kävi sen tutkimassa, itsehän olin jo varma tuomiosta tässä vaiheessa. Tulehdushan siellä kohdussa oli ja ell sitten sanoi että haluaisi röntgenillä katsoa, että miten laaja kohtu on, jotta osataan suunnitella hoitoa. Eipä siinä kun Saiks röntgeniin (en saanut mennä kaveriksi, nyyh), minkä jälkeen todettiin, ettei tilanne vaadi välitöntä leikkausta vaikka kohtu selkeästi näkyikin, vaan rauhoitetaan tulehdus ensin antiobiooteilla ja leikataan sitten. Saivaa ei ole tarkoitus pennuttaa, joten otetaan samantien kohtu pois, niin ei tule seuraavia juoksuja, joiden jälkeen vaiva voisi uusiutua pahempana.

Nyt siis kaksi kertaa päivässä antilooppia, kerran päivässä kipulääke ja pyhien jälkeen varaan ajan leikkaukseen. Euroja paloi 175 edestä. Seurailen tässä pari päivää pikkumustan vointia, että jäämmekö varalta Kuopioon joulunajaksi vai lähdemmekö alkuperäisen suunnitelman mukaan käymään kotona Kainuussa.

Pienikin tahtoo

Askarrella ja paketoida nimittäin.

Jouluvalmisteluja ja tulevaisuuden suunnitelmia

Tänään kävimme taas Surkun kanssa lenkillä. Poitsua on tavattu melko usein, mutta tähän aikaan vuodesta aurinkoiset päivät ovat harvassa ja sen yhden kerran, kun aurinko olisi paistanut, niin kamerasta oli akku loppu. Tästä syystä kuvatodisteita ei siis ole. Vaikka Hilpalla vielä juoksut onkin, niin ollaan silti käyty yhdessä lenkillä, sillä Surku ei ole osoittanut suurtakaan kiinnostusta Piipan peräpäätä kohtaan.

Jouluvalmistelut ovat tänä vuonna käsittäneet lähinnä vain lahjojen hankkimista ja tekemistä sekä niiden paketointia. Joulukoristeluja en ole tänä vuonna tehnyt, enkä ole leiponutkaan kuin torttuja. Joululahjojen tekemiseen koirat osallistuvat vaihtelevalla innolla: Hilpaa kiinnosti lankakerä suuresti ja se sai tassuihinsa valkoisen akryylimaalituubin ja sotki sitä nukkamatolle. Saivaa ei moiset tihutyöt inspiroi, mutta sekin on innokkaasti paketoinnissa mukana.

Joulua vietämme tuttuun tapaan Kainuussa. Sinne suuntaamme 21. päivä ja ainakin pyhien yli siellä ollaan. Koirille ostin viime lauantaina Mustista ja Mirristä lahjaksi pannat: Hilpalle Hurtan puolikuristavan ja Saivalle solkipannan (Hips saa Saivan vanhan). Pannat on jo otettu käyttöön, mutta enköhän osta likoille jotkut herkkuluut aatoksi.

Saivalle panta. Kuva: M&M

Hilpalle panta. Kuva: Peten koiratarvike

Mustissa ja Mirrissä pyöräytin tytöt vaa'alla. Ajattelin, että Saiva olisi jo normaalissa päälle 13 kg:n painossaan syksyisen sairasjakson jälkeen, mutta ei. Saivan lukema siis 12,7 kg ja Hilpan 10,6 kg.

Viikonloppuna suunnataan taas Kemiin, todennäköisesti lauantaina. Sunnuntaina olisi hallitreenit, jonne aioin kovasti mennä molempien koirien kanssa. Varsinkin murkkuikäiselle pöhisijälle reenit ja muiden koirien näkeminen tekisi vain hyvää, mutta näyttää siltä, ettei Hilpan juoksut ehdi sitten kuitenkaan loppua, joten taidan joutua vapauttamaan paikkani jollekulle muulle. Periaatteessa voisin tokoilla vain Saivan kanssa, mutta kun nimenomaan olisin halunnu, että varsinkin Hiippa pääsee reenilöihin.

Kovista yrityksistä huolimatta en löytänyt blogista postausta, joka olisi käsitellyt tämän vuoden suunnitelmiamme. Kurkkasin kuitenkin koirafoorumin puolelta sinne listaamiani asioita ja tällaisia sieltä löytyi:

- Saivan polvikontrolli: check
- Muutto ja verkostoituminen: check ja jälkimmäinen hyvällä alulla
- Verijälkitreeniä: check, mejäkoe: noup
- Koirakaveri: check

Lisäksi, kun kelasin mielessäni kulunutta vuotta läpi, niin varsin tapahtumarikastahan meillä on ollut. Ainoastaan työllistyminen on vielä vaiheessa.

- Kepo tuli kuvioihin
- Reissu pohjoiseen + lukuisia pienempiä retkiä
- Kotikotiin uusi koira
- Toinen kummityttö
- Yleensäkin elämänasenteen palautuminen normaaliksi ja henkinen kasvu

Innolla tulevaa vuotta siis odotellessa, lähtökohdat ovat ainakin varsin kutkuttavat! Koiramaiselta puolelta voisin listata tällaisia tavoitteita ja toiveita.

- Terveenä pysyminen
- Loppuvuodesta mahdollisesti silmätarkkia
- Kesällä Saivan kanssa mejäilyä, josko se koekin viimein
- Hilpalle ainakin keväälle jokunen näyttelykäynti
- Hilpan kanssa harrastusten aloittaminen: agility, haku?
- Lammaspaimentelua
- Retkeilyä, vaellusreissuja

Ja mikäs tähän sopisi paremmin kuin pieni pentukuvakooste nuoremmasta likasta.

♥