sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Koirien lihashuollosta

Kävin 11.6. koirien lihashuolto- ja kotihierontakurssilla. Aamu alkoi luennolla koirien lihaksistosta ja sen huoltamisesta ja huollon merkityksestä, ruokatauon jälkeen oli sitten teoriaa hieronnasta ja sen jälkeen käytännön harjoitteita omalla koiralla, miun mukana oli Saiva. Kurssi oli aika paljon perusasiaa, mutta kuulijoiden tarkentavat kysymykset olivat parasta antia, ja tokihan kertaus on aina opintojen äiti. Hierontaosuudelta, vaikka kotihierontaa jo teenkin, käteen jäi uusia hierontaotteita ja oli hyvä käydä oma koira ohjattuna lihas lihakselta läpi. Kurssi herätti paljon ajatuksia ja siksi kirjasin niitä tänne blogiinkin ylös.

Saivan kohdalla oon tiedostanu jo kauan, vuosia, että varsinkin sen lihaskuntoa täytyy erityisellä huolellisuudella vaalia. Ja kyllähän minä sitä hieron, lenkkeilytän järjen kanssa, teetän erilaisia takajalkojen hallintaa vahvistavia temppuja jne. Mutta hommasta puuttuu tietty järjestelmällisyys. Semmoinen oikea suunnitelmallinen lihaskunnon huoltaminen. Siksipä nyt päätin, että pitempien vapaapäiviin kuuluvien metsälenkkien lisäksi, irrotan sen verran lisäaikaa koirille arki-illoista, että käyn parina iltana niiden kanssa pidemmän lenkin, jolloin ehditään käyskennellä metsissä tästä kotoa käsin. Tai jos on vähemmän aikaa, niin ajan Puijonlaaksoon, josta pääsee heti metsään ja ylämäkiä kulkemaan. Kyllähän me lenkkeillään 2-3 h/vrk, säästä riippuen joskus vähemmän, mutta ne on arkisin usein tasaisella pyörätiellä tai hiekkatiellä kulkemista. Kuopion metsät ovat oikea aarreaitta, mitä tulee koirien lihaksiston ja koordinaation kehittämiseen. Lisäksi ilmapatjailu otetaan taas viikottaiseen ohjelmistoon. Joka päiväisesti on varmaan turha haaveilla harrastavansa sitä, mutta jos nyt edes kerran viikkoon.

Lisäksi otetaan nyt joka ilta molempien koirien kanssa iltalenkin jälkeen lyhyet venyttelyt, jotka koirat tekee itse aktiivisesti. Eli namilla houkutellen tehdään muutamat liikkeet, jotka avaa liikeratoja. Näitä on hyvä tehdä ennen treenejäkin, mutta vasta alkulämmittelyn jälkeen, jotta lihakset ovat lämpimät.

Alku- ja loppuverryttelytkin ovat aivan järjettömän tärkeitä seikkoja, joista tulee aivan liian paljon luistettua varsinkin hakutreeneissä. Siellä ei tunnu olevan aikaa moiselle, mutta jostain se aika pitäisi saada revittyä, jotta koirat säilyisi ehjänä ja turhilta vahingoilta välttyisi. Tämä myös yksi vakavan pohdinnan aihe. Alkuverryttelyn ja suorituksen välillä kuitenkin saisi olla vain 15 min, muuten on vähän yhtä tyhjän kanssa. Hakuun liittyen Hilpa täytyy saada myös juomaan kunnolla varsinkin treenin jälkeen. Se juo päivän aikana normaalin annoksen, mutta rasituksen jälkeen se on huono juomaan, mutta nestettä tarttisi kuitenkin nauttia. Jotain makua siis veden sekaan jatkossa, luulen.

Olen lueskellut epäsäännöllisesti Mujusen kirjaa koirien rakenteesta, joka on varsin havainnollistava ja kattava teos. Kyllä, se on edelleen minulla kesken, mutta joka tapauksessa voin sanoa jo nyt, että kirja kannattaa lukea ja olen itse sisäistänyt siitä paljon asioita. Tällä kurssilla tuli myös ohimennen muistutusta asiaan, että mitä enemmän mättää rakenteessa, sitä tärkeämpää on kiinnittää lihaksistoon erityistä huomiota. Vaihteleva liikunta, vaihteleva maasto, siitä se lähtee. Tästä ajatuksesta kiinni pitäen ajattelin hölkkälenkeillä alkaa toteuttamaan spurtteja sen tasaisen ravin lisäksi. Sen kun lisää metsälenkkeihin, ylämäkikävelyyn, ilmapatja-jumppaan, venyttelyyn ja hierontaan, niin toivottavasti tuloksia alkaa tulla! Lisäksi uidaan mahdollisuuksien mukaan, Hilpa todennäköisesti enemmän ja useammin kuin Saiva, jonka uiminen on allekirjoittaneen uimisista kiinni. (Unohdin ottaa mökiltä koirien pelastusliivit mukaan, perhana!) Hilpa pitää myös viimein opettaa makaamaan rauhassa, kun sitä hierotaan. Se kun ei ole tarvinnut vielä hierontaa, niin ei ole tullut opetettua sitä siihen.

Sille, joka on jaksanut tahkota rönsyilevän tekstin läpi ja päässyt tähän lauseeseen, tahtoisin muistuttaa, että niin ihmiselle kuin koirallekin hyvä lihaskunto on erittäin tärkeää. Melkein jokainen tietää, millaista on kärsiä selkäkivuista tai niskan ja hartiaseudun jumeista. On myös erittäin nautinnollista kulkea pitkääkin päivämatkaa kävellen väsymättä, puhumattakaan miten lihaskunto auttaa jaksamaan ihan arjessakin. Samalla tavalla lihasten kunto merkkaa koirallekin. Opetelkaa tuntemaan ja tulkitsemaan koiraanne. Silitelkää ja sivelkää, huomioikaa kovat lihakset, kuumat paikat, opetelkaa tunnistamaan kipukäytös. Harrastuskoira on helppo rikkoa harrastuksissa laiminlyömällä sen lihasten kunto ja huolto, mutta myös kotikoira tarvitsee lihaksistoa.

2 kommenttia:

Terhi kirjoitti...

Tämä on alue, jota toteutan luvattoman vähän, ja tietomääräänikään ei olisi haitaksi kasvattaa. Johtuu varmaan siitä, että Wiima 4 v on vielä nuori koira, eikä lihasongelmia ole ollut. - ja ilman ongelmia ei ole tullut paneuduttua asiaan, joskin vanhempana helpottaisi jos olisi pohjatyöt kunnossa. Ihan kuin miellä ihmisilläkin.

Pitäisipä ottaa itseään niskasta kiinni. Tuo Mujusen kirja kuulostaa myös hyvältä.

wind-up toy kirjoitti...

Kannattaa katsella löytyisikö teiltä päin vastaavia kursseja, suosittelen lämpimästi. :) Myös fyssarilla käynti kannattaa ottaa harkintaan. Miehän menen nyt parin viikon päästä ongelmattoman Hilpan kanssa fyssarilla käymään, hän saa käydä koiran läpi ja bongailla sieltä asioita, mitkä voi mahdollisesti aiheuttaa joskus ongelmia, sillä eihän Hilpankaan rakenne täydellinen ole. Tällainen ennaltaehkäisevä käynti siis voisi olla Wiimallekin hyvä. :)