sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Retkikauden aloitus

Ei olla pitkilleen käyty oikeasti retkillä! Metsissä lenkillä kyllä, mutta on se kuitenkin eri asia. Nyt toukokuun vedellessä viimeisiään pakkasin koirat aikaisin aamulla autoon kuuman keskipäivän välttääkseni ja hurautettiin Haminanlahteen von Wrightin kulttuuripolulle. Siellähän käytiin syksyllä -14, joten tuli nyt katsastettua paikka keväisemmissä merkeissä.

Sää oli pilvinen ja lämpötila siedettävät +13, varsin otollinen sää. Pilvet väistyivät vasta aivan retkemme loppuvaiheilla, sen jälkeen olisikin ollut aivan liian kuuma. Kiersin likkojan kanssa jokaisen näköalapaikan, jolloin reitille kertyi mittaa 3,84 km. Aika heppoinen retki siis, mutta ei se mitään, retki ku retki! Kuvausvälineistönä tällä kertaa vain pokkari, kun halusin taittaa matkan tällä kertaa kevyesti; pokkarin lisäksi mukana vain vesipullo ja koirien kankainen retkikuppi. Koirillekin kannattaa varata reitille vettä mukaan, sillä vaikka Kuopio vesistön äärellä onkin, niin reitille ei satu yhtään juomapaikkaa.

Myrskyn jäljet näkyvät melkein kaikkialla Kuopion metsissä.




Suo-orvokkeja ilmeisesti nämä, no jotain luonnonvaraisia orvokkeja kumminkin.


En tiedä mitä tässä tapahtuu! Eivät olleet edes kiinni puussa.





Taukopuuhia. "Mrrrh urhhh" kuului vain.


 Taulu vuosien takaa ja tämän hetken näkymä alla.


 Puolukkakin on jo kukassa.




 Luola herätti koirienkin mielenkiinnon!




Mansikkakin kukassa, kunpa tänä vuonna löytäisin hyvän metsämansikkapaikan..

tiistai 24. toukokuuta 2016

Hankintoja kylpylästä ja muualtakin

Saikkonen pääsi toistamiseen uimaan kylpylään, kun järjestin Pohjois-Savon lappalaiskoirille tutustumiskäynnin Aaltotassuun viime perjantaille. Kiinnostus oli suurta, mutta valitettavasti aikataulut ei aina ihan kaikille sovi, joten loppujen lopuksi tutustumaan lähti 7 koirakkoa. Itse käynnistä tulee myöhemmin vähän näkyvämpää juttua, joten ei siitä sen enempää.

Saivalla meni tosi kivasti, kyllä sen kaverina pitää uittajan olla altaassa, mutta nyt sen sai jo pariin kertaan laskeutumaan rampilta ihan itse veteen. Se myös ui pitkiä matkoja ilman, että uittaja oli ihan vieressä. Aika mainiota!

Meillä oli kylpylässä pitkä päivä, mutta kiusasin yrittäjäraukkaa vielä illan päätteeksi valkkaamalla myymälän puolelta likoille "kylpypyyhkeet". Miehän pesen koirat 1-2 kertaa vuodessa, jo ihan äitini allergian takia (likainen koira niiskututtaa huomattavasti helpommin, kuin puhdas. Puhdas lapinkoira ei oireita aiheuta lainkaan). En ole kuitenkaan kylpypyyhkeitä kokenut mitenkään välttämättömänä, ja olen ajatellut, että teen sellaiset itse vanhoista pyyhkeistä, jos tuntuu tarvetta olevan.

Aaltotassun myymälässä oli kuitenkin kivoja käsityönä tehtyjä pyyhemantteleita, joiden hinta oli saman verran kuin eläintarvikemyymälöiden tuotteilla. Ne oli myös paljon siistimmät, kuin mihin itse olisin koskaan ompelukoneineni pystynyt. Suurin syy niiden ostoon oli kuitenkin se, että välillä lämpiminä päivinä olisi kiva tarjota jotain viilennystä koirille. Jääpalojen syönti on yksi hyvä, samoin kylmäkallet ohuen alustan alle piilotettuina, mutta varsin rajoitetun pakastintilan takia jääpalamuottien ja kylmäkallejen pitkäaikaissäilytys on ärsyttävää. Harkitsin myös viilentävän alustan ostamista, mutta nekin ovat aika hinnoissaan. Joten ajattelin, että jospa näillä pyyhemantteleilla saisin edes hetkeksi viilennystä turilaille vaikkapa treenien jälkeen. Eli pyyhkeen kastelu märäksi kylmällä vedellä, rutistetaan niin, ettei valu vettä, ja heitetään koiran niskaan. Tätä voi tehostaa laittamalla märkä pyyhe hetkeksi pakastimeen (se pitää vielä testata). Mitenkään järjettömän pitkäaikainen apu tuo ei ole, mutta hetkellinen viilennys kumminkin!



Tänään sitten saapui postissa ohjatun noudon kapula - ei, en ole aiemmin omistanut ihan oikeaa kapulaa. Sekä parit dummyt elikkä kotoisammin damit.


perjantai 20. toukokuuta 2016

Hilpan geenitestit

Hilpan geenitestien tulokset tulivat eilen, Laboklin toimi vaihteeksi nopeasti siis, kun pikkuisen päälle viikossa tuli tulokset. Toisinaan on saanut lukea, miten ihmiset ovat joutuneet kyselemään tulosten perään, kun ei ala kuulua, joten olen mielissäni tästä.

Hilpalta otettiin siis polvi- ja sydäntarkkien yhteydessä verinäyte ja se lähetettiin Saksaan geenitesteihin. Hilpalta testattiin prcd-PRA, degeneratiivinen myelopatia (DM) sekä pompenin tauti. Kaksi jälkimmäistä tautia ovat verrattain tuoreita havaintoja suomenlapinkoirissa, DM:aa on varsinkin testattu vielä vähän, pompenin osalta tilanne on jo parempi. Testien tuoreudesta johtuen Hilpan emää Salliakaan ei ole niiden osalta testattu, prcd-PRA:n suhteen se on terve (A). Hilpan isältä Raikulta ei ole tiedossa mitään tuloksia, tosin jälkeläisten tulosten varjolla se on vähintään prcd-PRA:n suhteen kantaja.

Hilpan tulokset ovat siis:
prcd-PRA: kantaja
DM: kantaja
pompen: terve

Eri sairauksien kantajia ei voi yhdistää keskenään, vaan kantajalle pitää aina löytää terve kumppani. DM-kantajuus ei ole mikään yllätys, koska sen sukutaulussa on samoja koiria, kuin aiemmin kantajiksi testattujen koirien suvuissa. Olisihan sitä toki toivonut, että geeniarpajaisissa kävisi paremmin, mutta pääasia kuitenkin ettei Hilpa sairastu mihinkään noista taudeista. Jalostuskäytön suhteen saapi lisähaastetta, mutta eiköhän sitä jotain keksitä!

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Paju

Kävästiin tänään päivälenkillä satamassa. Mikä on toki varsin epämääräinen käsite, täällä Kallaveen rannoilla kun noita venesatamia on enemmän kuin allekirjoittaneella sormia ja varpaita. Joka tapauksessa, tapasimme sataman metsiköissä porokoirasukuisen Pajun. Paju on vielä nuori miehenalku ja olikin kovasti kiinnostunut tytöistä, varsinkin Hilpa oli sen mieleen. Saivan kanssa löytyikin parempi yhteinen leikkisävel, kun ei tarvinnut ihan liimautua sterkatun nartun persauksiin. Mukava oli käydä ihan uudessa paikassa lenkillä ja tavata uusia tyyppejä, sitä niin helposti urautuu tuttuihin polkuihin.

Leikitäänks?













Karkuun perskärpästä.



Ketunleipä kukkii jo!

torstai 12. toukokuuta 2016

Tervetuloa kesä!

Kävästiin äitienpäivä-viikonloppuna kotikotona - tai no suurin osa ajasta meni kyllä mökillä. Juhlistettiin äitienpäivää ja alkavaa kesää. Palju ja rantasauna lämmitettiin tälle vuotta ensimmäistä kertaa, vietiin mökkeilykaudella tarvittavia tarvikkeita mökille, grillattiin, ulkoiltiin, nautittiin lämpimästä säästä, lämmitettiin takkaa viileitä öitä varten, luettiin, pelattiin korttia. Ah, eloa ja onnea, ei voi pieni ihminen paljoa enempää toivoa. Kesän aikana mökillä riittääkin puhdetöitä, joten siellä varmasti useampi viikonloppu vierähtää.



Vesi on vielä matalalla, päästiin tutkiskelemaan rantaa.










Saatkos sie kieles tällai ruttuun?


 Saiva iloisena mönki. Hassu pieni eläin.




Se on kevät Kainuussakin!