lauantai 22. kesäkuuta 2019

Soidinvuoren retki + terveyskuulumiset

5.6. kävimme Soidinvuoren ulkoilureitillä. Koirista ei tullut kuvia kuin Hilpasta yksi, kun oli väärä putki kamerassa mukana, mutta laitan silti tänne kuvapläjäyksen. Reitti oli noin 7 km pituinen ja hyvin merkitty. Netistä löytyvä osoite ei ihan ohjastanut perille asti: tien nimi on oikein, numero summittainen. Jos navigaattorilla suuntaat reitille, niin ajele vain rohkeasti pidemmälle: löytyy kyllä opaste parkkipaikalle.

Reitti itsessään on varsin monipuolinen! On hieman suota, kivikkoa, mäkeä ja tasaista, sekametsää, mäntymetsää, kuusikkoa, joen vartta jne. Taukopaikkoja on parkkipaikalla olevan laavun lisäksi toinen laavu ja yksi kota. Paikoitellen todella kaunista maisemaa, varmasti käymme toisenkin kerran patikoimassa. Varoituksen sanana, että punkkeja piisaa! Omasta navastakin löytyi retken päätteeksi yksi, yäk!

Heti alkumatkasta löytyi kallo
Heinikkopätkiä oli muutamia, kosteaa, punkkien paratiisi!


Siniset merkit opastivat kulkijaa


Puolukka kukki runsaasti!

Karumpaa pätkää



Lähde aivan polun vieressä





Tässä Hilpa molskahti uimasille

Kota oli lammen läheisyydessä

Pikasilmäyksellä siisti kota, tässä ei pidetty taukoa


Pirunpeltokin löytyi

Lakka kukki myös runsaasti suolla!

Paras retkikoira

Suopursu aloitteli kukintaansa

Evästauko (ilman tulia) ja taivaalle katselua

Evästauon paikka laavulla, siistiä oli, tosin kirves taisi puuttua?
Tämän viikon maanantaina likat kävi eläinlääkärissä. Saivalta poistettiin hammaskivi pitkästä aikaa, ei sitä paljoa ollut, mutta poskihampaissa sen verran että päätin sen poistattaa. Hilpa kävi tsekkauttamassa elintoimintonsa ja veriarvot kyyn pureman jäljiltä. Valkosolut snadisti alle viitearvon, mutta ei pitäisi johtua puremasta, muut arvot ok! Hilpa voi varsin mainiosti, joten kontrolloidaan nuo valkosolut sitten joskus kun tulee taas muutenkin asiaa lääkärin pakeille. Hintaa molemmille operaatioille tuli 229 euroa.

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Toukokuun loppu

Toukokuun loppu on kesän alku. Olin likkojen kanssa Kuhmossa muutaman päivän, hyväksikäyttäen sairaslomani, kun kesälomaahan minulla ei tänä vuonna ole. Sattui sateiset kelit, mutta ehdittiin kuitenkin nautiskella hieman mökkielämästäkin auringon hetken paistaessa.











Hilpalle on varattu "kyykontrolli" ja Saivalle samaan sysäykseen hammaskiven poisto. Pitkään pärjättiinkin ilman, mutta lipsuminen hampaiden harjaamisessa johti nyt sitten siihen, että käydään ihan putsauttamassa suuvärkki. Soosoo emäntäinen! Aatulle saatiin paikka taippareihin, syksymmällä ehkä sitten nome - ja mietiskellään luonnetestiäkin sille.

perjantai 24. toukokuuta 2019

Kevään kuulumisia!

Onpas ollut kiireiset pari kuukautta! Yritämme päästä uuden elämän rytmiin, mikä ei ole ihan joka hetki ollut helppoa. Lähistön lenkkeilymaastot on kyllä kivat, ei tarvitse tossuja ja tassuja paljoa asfaltilla kuluttaa. Mökilläkin on ehditty käydä ihmettelemässä kevään tuloa.

Mökkimaastoja.




Kotoisia maastoja.



Aatun terveystarkastusten osalta selkäkin on terve, jes! Taipparit sen listalla seuraava suunnitelma. Tyttöjen kanssa harrastusrintamalla on ollut hyvin hiljaista. Hilpa kävi Maaningan luonnetestien yhteydessä hakuryhmässä tekemässä yhden harjoituksen, jossa todettiin että tarttis lisätä hallintatreeniä, kun meinaa likka tehdä itselleen töitä ja poukkoilla radalla miten huvittaa. Noh, jos nyt saadaan aikaiseksi aloittaa taas treenit, niin tietääpä mihin keskitytään. Motivaatio naperolla kyllä on kohdillaan. Muuten harrastusten suhteen kerään voimia ja yritän aloittaa taas tekemään edes jotain!

Hilpa täytti jo kuusi vuotta, järjetöntä. Vastahan se oli pentunen. Ikuinen napero se joka tapauksessa on.



Kevätpesu
Viime viikonloppuna käväistiin pitkästä aikaa Oulussa! Oltiin Emman luona, eli nähtiin Salli-mamaa ja Vannia, käytiin erämessuilla ja tietty lenkkeilemässä maailman parantamisen ohessa. Inha sattumus vaan osui kuin osuikin kohdalle, nimittäin KYY! Hilpan uteliaaseen nokkaanhan se tietenkin napsautti. Ensin katsottiin, että ehti väistää, mutta reilun tunnin päästä tapahtuneesta nenu alkoikin turpoamaan ja koiruus meni kipeäksi. Eipäs siinä sitten kuin sunnuntaina Oulun päivystykseen viideksi tunniksi istumaan ja koira tippaan. Tässä vaiheessa kyllä täytyy yhäti nostaa hattua Oulun kunnalliselle päivystykselle. Asiallista ja hyvää hoitoa, eikä hintakaan päätä huimannut: 175€ kaikkineen. No kipulääkkeitä hain apteekista reseptillä jälkihoitoa varten eli ne eivät sisältyneet tuohon, mutta varsin edullinen sunnuntaipäikkä.






Saiva oli mukana eläinlääkärissä, josta lähdimme sitten suoraan kotimatkalle heti, kun Hilpan vointi sen salli. Matkaa taitettiin tippapussin kanssa.



Nyt Hilpa voi hyvin. Pari päivää siinä meni, että turvotus laski ja olo normalisoitui, mutta nyt on onneksi ollut virkeänä. Käytän sen vielä verikokeissa ja kuunnellaan sydän ym. jälkitarkastusta. Ai niin ja itselleni muistiin, että huhtikuussa annettu Bayvantic kutitti varsinkin Hilpaa tosi kovasti!