keskiviikko 22. elokuuta 2018

Saiva-mummo 9v!

Saiva S. Aikkonen Mustasurma, mamman murmeli, täyttää tänään jo 9 vuotta! Voi kuinka aika rientääkään. Lahjaksi mummukka sai perusteellisen harjauksen, kun huomasin, että vihdoinkin villaa siitä edes vähän irtoaa, ja lisäksi kotihieronnan. Ilmeestä päätellen lahja olisi voinut olla onnistuneempikin, pitänee hakea illaksi jotain roskaruokaa (maksalaatikkoa tms).


Hilpa the potilas paranee hyvin. Torstaina oli leikkaus, perjantaina ja lauantaina sai Norocarpin lisäksi pienet annokset Tramalia (pe kaksi annosta, la yksi annos). Lauantaina annoin myös parafiiniöljyä, kun edellinen kakka oli tullut viimeksi torstaina. Onneksi samana iltana se sitten ulostikin, vaikkakin itkun kera. Siitä eteenpäin onkin sitten pärjätty Norocarpin voimin. Tänään on ensimmäinen päivä, kun en ainakaan vielä ole edes lääkettä antanut, oli eilettäin jo sen verran pirteä että piti jarrutella menoa. Haava näyttää hyvältä, välillä ollaan valvonnan alla tuuleteltu sitä ilman paitaa. Sateita ei ole onneksi juuri ollut, niin ei ole tarvinnut huuhtoa ja putsailla haavaa, seurailu on riittänyt.



perjantai 17. elokuuta 2018

Hilpan sterkka

Hilpa kävi vuorostaan steriloitavana eilen (16.8.) KEK:issä. Mulle oli aika selvää Saivan taannoisen kohtutulehduksen jälkeen, että Hilpaltakin kohtu aikanaan lähtee, eikä katsella että sattuisko tulehtumaan joskus vai ei. Ja nyt sitten oli sen aika, kun synnytyksen jälkeen on ehtinyt yhdet juoksut (ja valeraskaus) olla. Samalla pyysin laittamaan molemmille tytöille kennelyskärokotteet (nenään) ja yhteensä koko "lysti" kustansi 493€ (2 x 49€ rokotteet ja loppusumma leikkaus). HUOM! Postauksen lopussa haavakuva!

Tötsäpää, elämä ehkä loppui..
Puku päällä saattoi jo nukkuakin

Leikkaus oli mennyt hyvin, Hilpa sai mukaan Norocarp-kipulääkettä ja myös reseptin Tramalille, jos tulisi tarvetta käyttää. Saivahan pärjäsi aikanaan hyvin ihan karprofeenin turvin, mutta Hilpa on huomattavasti kipuherkempi otus, ja eläinlääkärikin sanoi, että sitten on hyvä varalta olla jotain lisäksi. Ilta menikin ihan hyvin, pääasiassa päällä oli Saivaakin palvellut itsetehty haavasuojapuku, kun tötterö oli Hilpankin mielestä varsin epämiellyttävä (mun oli tarkoitus ehdollistaa H kauluriin, mutta Saivan kauluri oli mennyt hukkaan, enkä ehtinyt hakemaan uutta). Yöllä Hips herätti minut neljältä, kun sillä oli pissihätä, sitten nukuttiin tovi ennen kuin levottomuus iski uudestaan. Siihen ei sitten enää auttanut ulkona käyminen, joten annoin pienen annoksen ruokaa ja Norocarpia, minkä turvin likka sitten nukahtikin vielä.

Tätä kirjoittaessa Hilpa on saanut myös pienen annoksen (12,5 mg) Tramalia. Aamuisesta Norocarpista huolimatta se alkoi kiljahdella jo ennen puoltapäivää. Arvoin pitkään, että uskallanko antaa koko Tramalia, kun sen sivuvaikutukset voi olla tosi voimakkaat, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin pientä annosta uskaltaa tuolle antaa tarpeen vaatiessa. Mikään ei ole niin ahdistavaa kuin kivulias koira - paitsi ehkä harhojen tms. takia huutava koira. Haava näyttää ihan hyvältä. Ympäriltä saksin pisimpiä karvoja pois, kun ne meinasi hiipiä kohti haavaa. Kuvassa punoittaa enemmän kuin paljaalla silmällä katsottuna (eikä niitä karvojakaan ole vielä saksittu).


sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kesälomailuja

Kesälomalla viihdyttiin viikko Skotlannissa miehen kanssa, koiruudet olivat sillä välin hoidossa. Ulkomaan komennukselta siirryimme itsekin sitten viikoksi mökille ja sieltä tarttui muutama kuvakin kameraan. Hellettähän on pitänyt koko heinäkuun, joten kaikki puuhailu on ollut minimaalista. Mökillä koirat saivat kuljeskella pihapiirissä omaan tahtiinsa, käydä uimassa/kahlailemassa, ja innostuivat välillä leikkimäänkin.




Mummomainen ilme!
Onneksi leikki kuitenkin maistuu kuin nuorella likalla!





Aatu on leikkikiellossa tyttöjen kanssa. Se huomattavan paljon isompi (n. 18 cm korkeampi ja n. 12 kg painavampi), eikä osaa kokoaan varoa. Hilpa on kipuherkkä ja äkkiä alkaa väistämään arjessa Aatua, kun ottaa vähänkin osumaa, ja Saivalla jo ikää, niin eivät tarvitse jyräilyjä. Onneksi pottupää nauttii leikistä myös ihmisten kanssa.







Hilpa olisi tarkoitus leikkuuttaa ennen kuin seuraavien juoksujen valmistelu iskee päälle. Saa nähdä onnistuuko, kun helteet eivät tunnu taittuvan. Muuten ovat ihan hyvin pärjänneet lämpötilojen kanssa, kun päivät ovat levossa ja töiden jälkeen ohjelmassa on vain pikainen pissatus. Lenkit on sitten aamulla ja illemmalla, eivät silloinkaan kovin pitkät, kun aamusellakin lämpötila on jo 6-7 aikaan niin korkea. Eilen aamulla mittari näytti vain +18, niin päästiin tekemään pidempi metsälenkki, ja siitähän nautittiin täysin rinnoin. Mutta kyllä ne viileämmät kelit sieltä lopulta saapuu!