lauantai 5. maaliskuuta 2016

Hilipan kanssa doboa!

Kuopion seudun aktiivilappalaisharrastaja oli järjestänyt lappalaiskoirille tutustumistunnin K9 Centeriin dobon pariin. Dobo on kiehtonut mieltäni niin kauan kuin olen lajin olemassaolosta tiennyt, joten tottakai ilmoittauduin "dobo-kelpoisen" koiran eli Hilpan kanssa mukaan. Saivan fyssarihan ei Saivalle pallohommia suositellut, joten sillä ei tutustumistunnillekaan ollut asiaa. Jumppailkoot pikkumusta jatkossakin omalla ilmapatjallaan. Eilen (perjantaina) oli siis tämä dobotunti, jota ennen käytiin 40 minuutin lämmittelylenkki ja 15 min loppuverkka, joihin Saikkonenkin pääsi osallistumaan.

Hilpan kanssa on ollut vähän hankaluutena se, että se alkaa haukahdella jos siltä ei treeniolosuhteissa jatkuvasti vaadi asioita, mutta edistymistä tämän suhteen on onneksi tapahtunut, ja räksy osasi käyttäytyä. Olen erittäin mielissäni! Halliin mennessä se toki haukahteli jonkin verran, mutta rauhoittui se hyvin sitten

Tunti aloitettiin lihasten avaamisella eli erinäisillä venyttelyillä ennen kuin päästiin itse pallon kimppuun. Meidän ensikertalaisten tehtävänä oli palkata koira siitä, kun se koskee palloon ja siitä nostaa vaatimustasoa siihen, että koira nousee pallon päälle (ihan sama mihin asentoon). Hilpa nosti kerran etutassot pallon päälle, mistä palkan saatuaan totesi, että voinhan mie tuonne hypätäkin. Ekat seisoskelut oli aikamoista tärinää, kun koira haki tuntumaa palloon (jota ihminen toki piti tukevasti paikoillaan), mutta sitten alkoi tasoittua ja koiralla alkoi pysyä tasapaino ja pystyi vaatimaan kestoa. Välillä käytiin pallomeressä ja ryömimässä ilmapatjalla ja tehtiin kiertoja pallon ympäri, mutta lopputunnista otettiin jo pallolle istumista. Tarkkana sai kyllä olla, Hilpa ehdollistui palloon niin hyvin, että kun pyysin sen alas ja nousin itsekin ylös, niin tämä tättähäärä hyppäsi pitelemättömän pallon päälle. Onneksi ei käynyt kuinkaan, eikä Hipsikään ottanut lainkaan vakavasti asiaa. Me ihmiset kokeiltiin myös itse pallon päällä nelinkontin ja polvillaan olemista. Sai todeta, että eipä ole ihme, että koirulaisia eka vähän tärryytti pallon päällä! Loppuun otettiin samat venyttelyt, mitkä tehtiin alussakin. Tunti kului yllättävän nopeasti, mutta meillä oli molemmilla kyllä oikein kivaa!

 Kuva: Tiina Soininen

Esittelyn dobosta voi lukea vaikkapa täältä: http://www.dobo.fi/dobosta/

1 kommentti:

Aliel kirjoitti...

Koskahan mekin päästäisiin oikealle dobotunnille, ois kiva saada vähän opastusta kotitouhujakin varten. :) Vaikka taitaa se kaipoissa olla se joku dobokirjakin jo, mutta ainahan se on eri asia olla paikanpäällä oppimassa kuin lukea kirjasta.