Treffattiin maanantaiaamuna lapinporokoira Reetu, jota ollaan säännöllisen epäsäännöllisesti treffattu pikkupentuajoista. Reetu on pari kuukautta Saivaa nuorempi ja kaveruksilla menee kemiat hyvin yksiin. Mitä nyt Saivan takamus tuoksahti sitten vielä kuitenkin hieman juoksulle ja teiniuroksen pää meni aivan pyörryksiin. Saivanen yllättikin meidät (tai ainakin minut) totaalisesti äksyilemällä loppuajasta, normaalistihan ei uroksille sano vastaan milloinkaan. Vihainenhan se ei ollut nytkään, mutta teki selväksi, ettei pyllylle ole asiaa.
 |
| härregyyd mikä typykkä |
Kiva kun kävitte ja tavataan pian uudestaan. Toivottavasti Reetu selvisi loppupäivän ilman suurempia piippailuja, eikä Pilven hyökkäyksestä jäänyt traumoja.
ps. Jätetäänkin Raahen ryhmänäyttely välistä rahatilanteen takia, katsotaan saisinko kerättyä euroja kasaan helmikuun Tornion näyttelyyn mennessä.
2 kommenttia:
Onneksi reetu ei ihan koko loppuiltaa piippaillut, ainoastaan sen kolmen kilometrin automatkan :D
Oli niin tapahtumarikas päivä että rupesi heti nukkumaan kun päästiin kotia ;)
Onneksi. :D Ja Saivakin oli hyvin väsynyt loppupäivästä.
Lähetä kommentti