Alle kaksi viikkoa jouluun ja Saiva on osallistunut valmisteluihin kiitettävästi. Viime jouluna tyttönen oli vähän turhankin täpäkkänä touhuissa mukana. Siinä sai jouluhömpötykset kyytiä, kun pikkuruinen lapinkoiranpenikka pääsi joululaatikkoa penkomaan. Tänä vuonna on ollut huomattavasti hillitympää, silmäpari seuraa lattianrajasta emännän tekemisiä, koristeet pitää hyväksytyttää Saivan arvioivan nenän luona ennen kuin ne voi ripustaa. Hyväksi havaitut koristeet saavat olla paikoillaan ja uskaltauduinkin jättämään hopeisen naruhärpäkkeen matalalle TV-tasolle, ja ainakin vielä se on saanut olla rauhassa. Allekirjoittanut saa aina muistutuksen varovaisuudesta, kun kipuaa jakkaralle koristeita tai valoja laittelemaan. S tulee katsoa napottamaan jakkaran juureen huolestuneen näköisenä.
Ollaan vietetty hiljaiseloa treenirintamalla. Ei olla käyty yhteistreeneissä, eikä olla opeteltu mitään uutta. Pikkuisen vanhoja juttuja välillä reenaillaan, kun sille päälle satutaan. Ollaan nautittu kirpeistä pakkassäistä ja varsinkin lumesta ja lumikylvyistä hyvin lapinkoiramaisin ottein. Hyviä kavereita Mustoa ja Sallia ollaan tavattu metsä- ja hihnalenkkien merkeissä kerran tai pari viikossa.
Tutustuttiinhan me uuteen lapinkoiraan tällä viikolla! Nimittäin treffasimme koirapuistossa Raikun eli virallisemmin Lapinlumon Giedderassan. Parivuotias vaalean riistanvärinen poika oli Saivan mielestä mahdottoman mukava, taisi tyttö vähäsen ihastuakin. Raikulla tosin oli kiire merkkailla puisto pitkän tauon jälkeen, sekä nauttia lumikylvyistä. Tanskassa syntynyt kaveri osasi kiehnätä lumesta vähintään yhtä hyvin kuin kotomaassakin syntyneet pienet lapinkoirat. Tapaamme varmasti uudestaankin ja ehkä minulla on silloin kamerakin matkassa.
Jälkikirjoitus: Saiva on ollut toisinaan töissä mukana, kun minulla on ollut iltavuoro ja herra on ollut harrastuksissaan. Olen niin ylpeä tuosta; ei ole osoittanut hiukkaakaan epävarmuutta, ei piippaile perään eikä hauku turhia. Eilen tosin haukahteli, kun vastapäätä oli pari kaveria joilla oli likalle kovasti asiaa, mutta muuten ei haukkunut. Pihalla tosin sitten piti komentaa lintuja ja pitää kisoja naapurihäkin koiran kanssa.
2 kommenttia:
Jekku ja Raiku eivät sitten tapaa Saivaa yhdessä. ;)Poijjaat nimittäin osaavat jakaa tytön ja siinä on tytöillä yleensä hätä kädessä! :D
Raiku on siitä mukava heppu, että tulee hyvin urosten kanssa juttuun. Jekun kanssa ovat aina tulleet toimeen. :) Ovatpa pojat olleet 4H-kerhossakin yhtä aikaa ja hyvissä tuumin olleet lapsosten huomion kohteena.
Saivapa ei olekaan ihan normaali tyttö. ;) Kuten monelta koiranomistajalta olen saanut kuulla.
Raikulla kyllä vaikuttaa olevan oikein kiva luonne, kun tulee urostenkin kanssa juttuun ja muutenkin. Terveiset vaan Raikulle emäntineen mikäli tätä lukevat. :)
Lähetä kommentti