Joulukuun aurinko

Tänä talvena harmautta on piisannut Savon seudulla viikkotolkulla. Päivän valo on tarkoittanut sitä, ettei tarvitse otsalamppua. Lunta tuli marraskuun alussa reilusti ja silloin oli pari aurinkoista päivääkin, mutta sitten lumi suli ja harmaus taas koitti. Sen jälkeen saatiin odotella eiliseen asti, että päästiin aurinkoisella säällä ulkoilemaan, lunta sentään tuli ennen joulua. Lumikenkäiltiin miehen palstalla ja oikea kamerakin oli pitkästä aikaa mukana.

Palstalle pääsee vanhan pihapiirin läpi, johon meillä on kulkulupa. Asumaton tupa, vanha navetta, omenapuut ja herukkapuskat tervehtivät meitä joka kerta käydessä.

Näkymä pihan reunalta ennen kuin alkaa alamäki ja miehen metsätilus.

Otanpa kuvan Hilpasta, kun niin sievästi aurinko paistaa takaa, ajattelin..

Aatulla kova meno päällä. Se suoritti syksyllä taipparit hyväksytysti ja kulki paljon "metsäytymässä" ja opettelemassa noutamisen lisäksi ylösajamista. Sopivan ruoan löytymisen kanssa on taas ollut ongelmia. Pure Naturalin grain free toimi aika kauan hyvin, mutta sitten alkoi tulla vatsaoireita ja nyt etsitään taas jotain sopivaa. Nykyisen kokeilun ongelmana silmien rähmiminen.

Mummolla oli muutamana päivänä etujalka kipeänä, mutta meni onneksi ohi levolla ja viiden päivän kipulääkekuurilla. Nyt taas vauhtia piisaa!

Hilpa on Hilpa. Nätti ja ahne porsas, joka söi niin paljon jäneksen kakkelia, että illan poti pahaa oloa. Ja mitä tästä opittiin - ei niin yhtään mitään!

Paluumatka pihapiirin läpi. Sato oli jäänyt puihin ja pensaisiin. Kuura koristaa ikkunoita.