Sää oli pilvinen ja lämpötila siedettävät +13, varsin otollinen sää. Pilvet väistyivät vasta aivan retkemme loppuvaiheilla, sen jälkeen olisikin ollut aivan liian kuuma. Kiersin likkojan kanssa jokaisen näköalapaikan, jolloin reitille kertyi mittaa 3,84 km. Aika heppoinen retki siis, mutta ei se mitään, retki ku retki! Kuvausvälineistönä tällä kertaa vain pokkari, kun halusin taittaa matkan tällä kertaa kevyesti; pokkarin lisäksi mukana vain vesipullo ja koirien kankainen retkikuppi. Koirillekin kannattaa varata reitille vettä mukaan, sillä vaikka Kuopio vesistön äärellä onkin, niin reitille ei satu yhtään juomapaikkaa.
Myrskyn jäljet näkyvät melkein kaikkialla Kuopion metsissä.
Suo-orvokkeja ilmeisesti nämä, no jotain luonnonvaraisia orvokkeja kumminkin.
En tiedä mitä tässä tapahtuu! Eivät olleet edes kiinni puussa.
Taukopuuhia. "Mrrrh urhhh" kuului vain.
Taulu vuosien takaa ja tämän hetken näkymä alla.
Puolukkakin on jo kukassa.
Luola herätti koirienkin mielenkiinnon!
Mansikkakin kukassa, kunpa tänä vuonna löytäisin hyvän metsämansikkapaikan..
2 kommenttia:
Kivoja kuvia!
Ja metsässä on ihan parasta. Liian harvoin tulee silti tehtyä tuollaisia retkiä!
Joissakin kuvissa näytti siltä, että sulla oli tytöt irti? Muistan sun joskus tsempanneen saman asian kanssa kuin minäkin, että Saiva irtautuu liian pitkälle? Vai muistanko väärin?
Wiiman kanssa sama juttu, eli tyttö pysyy kyllä mukana eikä varsinaisesti karkaile, mutta sen oma irtautumissäde on epämukavan pitkällä ja joudun pitämään sitä käskyn alla jos pidän sitä vapaana. Wiimalle on tuo haistelu niin tärkeää, että nenä vie sitä hieman sivupoluille, joilta se kyllä sitten itsenäisesti palaa.
Mutta olisin kysynyt, että oletko Saivan kanssa saavuttanut jonkinlaisen yhteisymmärräyksen siitä mukana kulkemisesta?
Tämän kirjoituksen ja valokuvien innoittamana täytyykin suunnitella itsekin jokin ihan oikea metsäreissu :) !
Ihana kuva tylleröistä tuossa blogin bannerissa :) !
Äkkiä metsäretkelle, siellä sielu lepää! :)
Molemmat tytöt oli miulla tällä retkellä kiinni, Hilpakin, joka yleensä kulkee paljon irti, koska se on niin mutkaton tapaus. Mutta sen pitääkin harjoitella hihnassa kulkemista. ;) Saivan kanssa.. noh, sen kanssa on huonompia ja vähemmän huonoja kausia irtipidon suhteen. Näin kesäaikana se on metsälenkeillä liinassa tahi flexissä, paitsi mökkipihassa se saa käyskennellä koska siellä pysyy tontilla. Hiekkamontuilla ja muilla aukeilla paikoilla saa spurttailla vapaanakin. Saiva on edelleenkin sellainen "silmällä pidettävä" tyyppi, sitä joutuu käskyttämään ja huomauttamaan paljon, jotta pysyy tarpeeksi lähellä. Kivasti se kuuntelee nykyään, mutta riskinsä on aina ja siksi pesimäaikaan se on jollain tavalla kiinni.
Lähetä kommentti