sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Näin meillä syödään

Tulee aika ajoin mainittua sivulauseessa nappulavaihdoksista, mutta tarkemmin en ole tän talon koiruuksien ruokaympyrästä turissut. Koska aihe on omasta mielestäni kiinnostava, enkä jaksa uskoa, että olisin ainoa, niin turisenpa nyt sitten vähän enemmän aiheesta. Kuivamuonista olen kirjoittanut vuonna 2011 (tarttis varmaan päivittää) lyhyen katsauksen.

Meillä syödään nappulaa ja lihaa. Nappulaa siksi, että se on kätevä reissuruoka ja mun pakastin on oikeasti todella pieni, eikä arkkupakastimelle oikein löydy tilaa tällä hetkellä. Ja ohan nappulat sellaista helppoa ruokaa. Se mitä nappuloissa tuijotan on mm. lihan määrä ja laatu (ei kanaa, eikä nautaa), ei vehnää eikä mielellään myöskään maissia, proteiinia vähintään 22%, myös nappulan valmistusmaa on kiva tietää. Rasvan määrä on tällä hetkellä kysymysmerkki Saivan sterkan (yleensä koira lihoo helpommin) ja sen yhtäkkisen taannoisen laihtumisen takia. Tällä hetkellä uppoaa Barking Headsin Bad Hair Day, joka on muuten sopinut tytöille hyvin, mutta tosiaan tuo laihtuminen mietityttää. Toki painoa on saatu hyvin takaisin, kun ruoan määrää on nostettu, mutta mietin vaihdanko nappulaa vai syötänkö vain enemmän tuota BH:ta.

Lihaa likat saavat nykyään myös kutakuinkin päivittäin, joskus viikonloppuisin jää antamatta. Lihoista on jäänyt pois kana (koska Saiva, toisinaan saavat broilerin siipiä) ja nauta (Saivaa hoidetaan kuin nivelrikkopotilasta ja nivelrikkopotilaille ei suositella nautaa: voi ylläpitää niveltulehduksia). Muuten lihoja menee laidasta laitaan, halvimpina possua, lohta ja kalkkunaa eniten, lammasta, hevosta, hirveä ja poroa sitten vähemmän. Aamupalaksi on kongit ja toiset aktivointilelut lihalla ja nappulalla täytettynä ja pakastettuna. Iltaruokaan saavat myös useamman kerran viikossa lihanokareet. Ruokintamalli ei ole aivan 50/50, ehkä 60/40 nappulan hyväksi?

50/50 -mallilla sinkin ja D-vitamiinin lisääminen on perustelua. D-vitamiinia en ole ainakaan vielä lisännyt, sen rasvaliukoisuuden takia täytyy vähän tehdä laskelmia. Saiva saa sinkkiä ja se onkin tehnyt hyvää sen kuiville tassunpohjille. Hilpalla ei ole ollut tassujen kanssa ongelmia, mutta kunhan nykyinen sinkkivalmiste loppuu, niin ostan jotain edukkaampaa ja riittoisampaa sinkkivalmistetta, kuten Biotiini Forte, ja Hips saa sitten oman osansa sinkistä. Magnesiumlisä voisi tehdä Saivan jumivalle selälle hyvää kuurittaisena, joten kunhan oma magnesiumini loppuu, niin ostan Puhdas+ magnesiumsitraattia (sitraatti imeytyy tehokkaimmin), josta riittää sekä emännälle että koiralle.

Omega-3 rasvahapot tekevät hyvää niin ihmisille kuin eläimille, joten niiden saannista huolehtii meillä lohiöljy. (Omega-6:set voivat ylläpitää niveltulehduksia, joten niitä tulisi olla vähän) Koska kummankaan luusto ei ole priimaa, niin kuppeihin nakataan myös nivelvalmistetta. Tällä hetkellä sen asian ajaa Cartivet + MSM, joskin Jahti & Vahdin nivelvalmiste on erittäin kilpailukykyinen ja sitä tulee meille seuraavaksi. Merilevä näyttää tekevän hampaille hyvää, joten sitä menee myös pieni ripaus kuppeihin.

Tämmöinen purkkiarsenaali. Sinikantisesta rasiasta löytyy merilevää.


Ja tältä näyttää lopputulos Saivan kupissa. Hilpalla samanmoinen ilman sinkkitablettia. Lihaköntsät ovat kohmeisia possun sydänpalasia. Loraus vettä kupissa hidastaa mukavasti syömätahtia (syyttävä sormi osoittaa Hipiä) ja alkaa nappulat samointein turpoamaan masukissa.


Ei kommentteja: