Hankintoja, naksuttelua ja häkitystä

Yllä olevassa kuva pötköttää Saiva kera kahden uuden lelunsa. Pullean lehmän likka sai allekirjoittaneen äiteeltä ja tuon vähemmän pullean lampaan (?) emäntä itse harhautui ostamaan. Molemmat on mieluisia, lehmää on kiva ravistella ja se toimii myös ihan kelvollisena pallona. Pötkylä taas on mukava napata suuhun silloin kun me ihmiset tulemme kotiin.

Saiva sai myös vihdoin ja viimein uudet valjaat! Onhan sillä jo kahdetkin valjaat, molemmat Hurtan, toiset y- ja toiset t-malliset. Y-valjaat ei istu kunnolla ja t-valjaista en itse pidä. Nämä uusimmat on mittatilaustyönä tehty ja istuvat juuri niin kuin pitääkin. Y-malliset ja tarpeeksi pitkä selkäkappale, jotta remmi ei paina kainaloita. Nylonista tehty ja pehmusteena mokkamainen kangas. Koskapa ystäväni nämä teki niin hinta painui alle 20 euron. Iso kiitos vielä kerran! Niin ja kun tänään käytiin Muston ja Sallin kanssa lenkillä, saatiin juoksuvyö, joka oli jäänyt ylimääräiseksi.

Saivan kanssa on alettu opettelemaan häkitystä. Tulevia polvileikkauksia silmällä pitäen aloitettiin alkuviikosta kevythäkkiin opettelu. Häkki on hankittu jo aikoja sitten (en pikaisella selauksella löytänyt kyseistä päivitystä blogista, mutta jossain täällä se on), mutta tilanpuutteen takia se on ollut varastossa säilytyksessä. Polvileikkauksesta toipumiseen liittyy olennaisesti vähäinen liikkuminen; koiran pitää liikkua aivan toipilaskauden alussa mahdollisimman vähän ja se pitäisi mieluiten kantaa pissallekin. Joten olemista helpottaa huomattavasti jos Saikkonen osaa nätisti kevythäkissä majailla ja kokee sen mieluisaksi paikaksi.

Opettelu onkin aloitettu niin, että nakkaan useamman kerran päivässä häkin sisälle nameja ja Saiva saa omia aikojaan käydä ne sieltä syömässä. Alusta asti Saiva on ollut heti juonessa mukana ja mennyt mielellään häkkiin nameja syömään, mutta en ole siitä sen kummemmin kehunut. Pari päivää siihen meni, että Saiva jäi häkkiin namien syönnin jälkeenkin. Tästä palkkasin ja kehuin erikseen. Nyt olen myös antanut likalle "maahan"-käskyn sen syötyä häkkiin nakatut namit ja palkannut siitä, että se menee makuulle. Parina viime iltana nukkumaanmenoaikaan Saiva on mennyt itse vapaaehtoisesti ilman nameja häkkiin ja ruvennyt sinne yöpuulle - ei tosin ole nukkunut siellä, kun taitaa tulla turhan kuuma.

Ajatuksena olisi, että näin hissuksiin edeten Saiva tottuu parhaiten häkkiin. Jos sitä alkaa liikaa käskyttämään ja painostamaan, niin häkistä tulee varmasti epämukava juttu. Mutta edistys näyttää erittäin lupaavalta.

Tällä viikolla aloitettiin myös naksutinkoulutus. Kyseisestä koulutusmuodosta löytyy mukavasti tietoa ihan googlettamalla, mutta esimerkiksi tässä on yksi linkki. Lyhyesti selitettynä koira siis ehdollistetaan naksautukseen, opetetaan sille, että naksahdus on hyvä juttu ja se tarkoittaa esimerkiksi ruokaa. Jo pelkkä naksautus on koiralle merkki siitä, että se on tehnyt oikein ja palkka on tulossa. Tästä ehdollistamisesta on toivottavasti hyötyä erinäisten temppujen opettelussa, kun emännällä on vaikeuksia ajoittaa namin antaminen juuri oikeaan kohtaan esimerkiksi etäisyyden tai asennon (koiratanssi) takia.

Saivan kanssa ollaan vasta opetteluvaiheessa eli pidämme tuokioita, joissa opetellaan sitä, että naksahdus = nami. Vaihtelemme huonetta (ensi viikolla siirrymme ulos) ja minulla on toisessa nyrkissä nameja ja toisessa naksutin. Samaan aikaan kun naksautan Saikkuli saa namin. Kunhan naksauksen tarkoitus on hiffattu, niin voimme käyttää naksutinta hyödyksi kaikenlaisten asioiden opettelussa.

Eniten pidän tällaisesta naksusta: klik. Muunkinlaisia naksuttimia on, mutta tuossa on sopivan mieto ääni. Euron taisi tuo kustantaa, joten hinta ei ole paha.