Viime aikoina ollaan säännöllisesti tavattu huippukavereita Mustoa ja Sallia. Viime viikkoisen metsälenkin lisäksi lähdettiin samalla viikolla vielä hihnalenkkeilemään ja koirapuistoon. Sama kuvio toistui tällä viikolla; alkuviikosta käytiin hihnailemassa ja tänään pyrähdettiin metsään. Saiva oli ehkä pikkuisen täpinöissään (milloinpa se ei olisi), mutta tällä kertaa korvat oli menossa mukana ja vielä toiminnassa. Ja mikä parasta, luoksetuloissa oli tänään myös sitä kuuluisaa vauhtia!
Muston ja Sallin omistaja veti eilen metsään kolmet verijäljet ja Saivan kanssa päästiin ajamaan yksi niistä ennen lenkkeilyä. Harmillisesti tämän kertainen jäljestys ei mennyt niin hyvin kuin viimeksi. Haisteli alkua, mutta epäröi jatkoa. Yhdessä kohtaa eteni tuttuun tapaan hienosti nenä maassa, mutta muuten harhaili jatkuvasti, eikä keskittynyt itse asiaan. Jäljen vetäjä epäili, että veti liian vähällä verellä, mutta ihan yhtä hyvin Saiva saattoi olla vain aivan liian innoissaan metsään pääsystä ja varsinkin tiedosta, että kaverit odottavat autossa. Toivottavasti päästään vielä ainakin kerran tälle syksyä verijäljelle, ennen lumien tuloa, jotta kausi saataisiin päätökseen onnistumisen kautta.
Musto
Sallurainen
Kaverikuva
Ja vielä pakollinen vauhtikuva, kuola poskella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti