perjantai 21. joulukuuta 2012
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Pakkashetki
Herkuttelun vastapainoksi tarvitaan reipasta lenkkeilyä! Saiva on kivasti kuulolla silloin kun ollaan kaksistaan liikkeellä, mutta heti kun on Nita matkassa (oli N sitten irti tahi ei), niin korvat tippuu.
Käppäiltiin ensin pyörätiellä ja hypättiin siitä sitten suon kautta jäälle.
Noustiin rannalle ennen kuin tultiin koskelle ja seurailtiin sitten rantaviivaa. Tässä vaiheessa otin Saivan taas kiinni, kun rantametsikössä on paljon kivoja oravia, joiden perässä olisi mukava sinkoilla.
Lehtikuusikuja näytti kutsuvalta.
Vanha pihapiiri rakennuksineen toimii nykyään museona. Kuvailtavaa siellä olisi enemmänkin, mutta pakkanen alkoi jo pureskella siihen malliin, että kiiruhdettiin kotia kohti.
Käppäiltiin ensin pyörätiellä ja hypättiin siitä sitten suon kautta jäälle.
| Luoksetuloon keskitytään täysillä! |
| Kuolajojo |
| Koskikaran kuuntelua |
Noustiin rannalle ennen kuin tultiin koskelle ja seurailtiin sitten rantaviivaa. Tässä vaiheessa otin Saivan taas kiinni, kun rantametsikössä on paljon kivoja oravia, joiden perässä olisi mukava sinkoilla.
| Joutsenet olivat ehtineet vastarannalle |
Lehtikuusikuja näytti kutsuvalta.
Vanha pihapiiri rakennuksineen toimii nykyään museona. Kuvailtavaa siellä olisi enemmänkin, mutta pakkanen alkoi jo pureskella siihen malliin, että kiiruhdettiin kotia kohti.
tiistai 18. joulukuuta 2012
Joulu se tulla jolkuttaa . .
.. ja kotona tuoksuu piparit, maustekakut ja pikkuleivät. Tänään ja eilen oli leipomispäivä ja keittiö täyttyi niin leivonnaisista kuin nelijalkaisista ystävistäkin. Koirat ovat saaneet aina kukin vuorollaan voi- tai margariinipaperin nuoltavaksi, kun paketti on tyhjentynyt, joten tokihan ne sitten kyttäsivät lähettyvillä, että joko olisi oma vuoro. Tosin meidän koirat ovatkin niin viisaita (köh..), että aika pian ne oppivat millainen ääni lähtee, kun paperia kaaputetaan tyhjäksi. Ko. äänen tunnistaminen mahdollistaa pötköttelyn eri huoneissa, joista voi sitten kipaista paikalle, kun kuulostaa siltä, että NYT voisi saada vähän rasvaa.
Vaikkei sokeri olekaan hyväksi koirille, niin täytyy myöntää, että otukset ovat saaneet myös maistaa pienet palat piparia yms. Hyi hyi, älkää ottako mallia. Tänään sitten päätinkin, että leipaisen koirille omat keksit jouluksi. Lappalaiskoirafoorumilla oli helppo ohje (jota itse vähän sovelsin, kun en viitsinyt kauppaan lähteä muutaman aineksen tähden):
7½ dl vehnäjauhoja (täysjyvä jos on, meillä ei ollut)
5 dl kaurahiutaleita
3 dl vettä
40 g omenaa raastettuna (raastoin porkkanan, ei ollut omppuja)
3 rkl kanelia (1½ rkl, kun loppui kesken)
2 rkl kasviöljyä
2 rkl hunajaa
1 rkl muskottia
Sekoita kaikki ainekset keskenään, kaulitse ja painele muoteilla. Paista uunissa 170 asteessa n. 30 min.
Hyvin maistuu sovellettukin resepti.
Löysin koirille myös joulukaulukset. Apua mitä koiran inhimillistämistä, mutta puolustaudun sillä, että koirat eivät näistä kärsi ja me ihmiset saadaan nauttia tiukujen helinästä.
Vaikkei sokeri olekaan hyväksi koirille, niin täytyy myöntää, että otukset ovat saaneet myös maistaa pienet palat piparia yms. Hyi hyi, älkää ottako mallia. Tänään sitten päätinkin, että leipaisen koirille omat keksit jouluksi. Lappalaiskoirafoorumilla oli helppo ohje (jota itse vähän sovelsin, kun en viitsinyt kauppaan lähteä muutaman aineksen tähden):
7½ dl vehnäjauhoja (täysjyvä jos on, meillä ei ollut)
5 dl kaurahiutaleita
3 dl vettä
40 g omenaa raastettuna (raastoin porkkanan, ei ollut omppuja)
3 rkl kanelia (1½ rkl, kun loppui kesken)
2 rkl kasviöljyä
2 rkl hunajaa
1 rkl muskottia
Sekoita kaikki ainekset keskenään, kaulitse ja painele muoteilla. Paista uunissa 170 asteessa n. 30 min.
Hyvin maistuu sovellettukin resepti.
Löysin koirille myös joulukaulukset. Apua mitä koiran inhimillistämistä, mutta puolustaudun sillä, että koirat eivät näistä kärsi ja me ihmiset saadaan nauttia tiukujen helinästä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)